Laadi tärkeät asiakirjat halutessasi itse netissä. Tutustu palveluihimme!

Digi- ja väestötietovirasto (DVV) kannustaa edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen Omissa käsissä -kampanjalla.  Tutustu kampanjaan tästä!

Elätkö avoliitossa - Lue, miten turvaat oman tilanteesi

Meillä on vuosikymmeniä totuttu ajattelemaan, että avoliittoon ei liity puolisoiden välisiä juridisia sitoumuksia, eikä taloudellisia oikeuksia tai velvollisuuksia. Avoliittolain myötä avoliitto ei olekaan enää ollut täysin lailla säätelemätön parisuhteen muoto. Yli kymmenen vuotta voimassa ollut avoliittolaki on kuitenkin edelleen hyvin huonosti tunnettu. Laki on aiheuttanut myös paljon väärinkäsityksiä, ja ihmisten puheissa tuntuu liikkuvan jopa sellaista virheellistä tietoa, että avoliitto muuttuisi oikeusvaikutuksiltaan avioliiton kaltaiseksi tietyn keston jälkeen.

Avoparit voidaan helposti lukea kahteen ryhmään – heihin, jotka ovat yhteisen taipaleensa alussa ja ehkäpä matkalla kohti avioliittoa, sekä heihin, jotka ovat päättäneet elää parisuhteessa, johon ei liity avioliiton mukanaan tuomaa lainsäädäntöä. Järkiratkaisujen lisäksi nämä ovat toki tunnekysymyksiä, ja pitkäkin avoliitto saattaa myöhemmin muuttaa muotoaan avioliitoksi. Yhä useammin avoliitto jää kuitenkin parisuhteen pysyväksi muodoksi ja päättyy lopulta toisen puolison kuolemaan.

Avoliiton ja avioliiton erot

Avoliiton ja avioliiton erot ovat edelleen merkittävät. Avoliiton päättyessä eroon avopuolisot pitävät lähtökohtaisesti oman omaisuutensa. Jos omaisuus on ollut yksin toisen nimissä, se on toisen nimissä myös avoeron jälkeen. Omaisuutta ei siis tasata samoin kuin avioliitossa, vaikka avoliitto olisi kestänyt kuinka kauan.

Avoleski ei peri puolisoaan missään olosuhteissa, ellei hänen hyväkseen ole tehty testamenttia. Leski ei saa myöskään asumisoikeutta puolisoiden yhteiseen kotiin. Leskeneläkettäkään avoleskelle ei makseta, ellei pariskunnalla ole toisen kuollessa alaikäisiä lapsia. Kannattaa muistaa, että myös verotus kohtelee lapsetonta avoparia tiukemmin kuin avioparia.

Edelleen siis avoliitto ja avioliitto ovat juridisesti hyvin kaukana toisistaan. Kaikkien avoliitossa elävien pitäisi kuitenkin tiedostaa, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia heille avoliittolain nojalla voi syntyä.

Mistä avoliittolaissa määrätään?

Avoliittolaki on melko suppea ja koskee oikeastaan vain omaisuuden jakamista avoliiton purkautuessa avoeron tai puolison kuoleman johdosta. Jos avoliitto muuttuu avioliitoksi, tätä lakia ei sovelleta.

Ensimmäinen tärkeä huomio avoliittolaista on se, että laki on pitkälti tahdonvaltainen. Avopuolisot voivat siis keskenään sopia monin paikoin toisin kuin mitä laissa määrätään.

Toinen olennainen asia laissa liittyy siihen, että avoliittolaki ei koske kaikkia yhdessä asuvien parisuhteita. Jotta lyhytkestoiset suhteet eivät päätyisi avoliittolain piiriin, lain säännökset koskevat vain vähintään viisi vuotta kestäneitä avoliittoja. Jos avoparilla on tätä ennen yhteinen lapsi, avoliittolaki soveltuu kuitenkin jo aiemmin.

Avoliiton kesto onkin yksi asia, josta on riidelty ylimpiä oikeusasteita myöden. Usein riidoissa toisen osapuolen mielestä lakia pitää ehdottomasti noudattaa, koska avoliitto on kestänyt yli viisi vuotta, kun taas toinen yrittää todistella, että avoliitto on päättynyt ennen maagista viiden vuoden rajapyykkiä. Syy tähän löytyy kolmannesta avoliittolain tärkeästä kohdasta eli mahdollisuudesta vaatia hyvitystä toiselta osapuolelta.

Jos avoliittolaki soveltuu suhteeseen, puolisolta voi sen nojalla vaatia avoliiton päättyessä tietyin edellytyksin hyvitystä. Toinen osapuoli voi vaatia hyvitystä eli taloudellista korvausta siitä, että on auttanut toista osapuolta säilyttämään tai kasvattamaan varallisuuttaan. Pitää kuitenkin muistaa, että hyvityksen saaminen on mahdollista vain tiukoin edellytyksin, eikä se ole koskaan automaattista. Kyse ei missään nimessä ole avio-oikeutta vastaavasta oikeudesta saada puolet yhteisestä omaisuudesta.

Hyvitysvaatimus saattaa tulla erotilanteessa toiselle osapuolelle yllätyksenä. Hyvitysvaatimus voidaan myös esittää toisen avopuolison kuoleman jälkeen avoleskelle tai kuolinpesälle. Tällöin näytön hankkiminen suuntaan tai toiseen onkin jo askeleen hankalampaa. Viime kädessä hyvitysvaatimuksen ratkaisee käräjäoikeus, joten sen käsittely vie myös aikaa ja voimavaroja.

Neljäs lain tärkeä kohta liittyy siihen, että kumpi vain osapuoli voi vaatia avoliiton päättymisen jälkeen omaisuuden erottelua, ja tarvittaessa hakea pesänjakajan tätä toimittamaan. Tämä on lain pakottavaa osaa, eikä kukaan voi luopua tästä oikeudestaan sitovasti. Laki tarjoaa siis tältä osin suojaa passiivista osapuolta vastaan, kun omaisuuden saa erotelluksi puolison omaisuudesta viime kädessä pesänjakajan avulla.

Mitä sopimuksia avoliitossa kannattaa tehdä?

Avoehdossa sovitaan omaisuuden jakamisesta avoliiton purkautumisen varalta

Avoliiton päättymiseen kannattaa varautua laatimalla avoehto. Avoehdossa sovittavat tärkeimmät asiat liittyvät yhteisen omaisuuden jakamiseen ja hyvitysvaatimuksen käyttöön. Avoehdon voivat laatia myös sellaiset avoparit, joiden avoliitto ei täytä vielä avoliittolain määritelmää.

Jos asioista ei ole aikanaan sovittu, omaisuuden jakamiseen liittyy liiton purkautuessa melkoisia epävarmuustekijöitä. Räikeimpiä esimerkkejä ovat tilanteet, joissa kaikki omaisuus on hankittu vain toisen puolison nimiin, vaikka molemmat ovat osallistuneet rahoitukseen, tai tilanteet, joissa puoliso on tehnyt vuosikausia työtä toisen puolison yrityksessä saamatta siitä palkkaa.

Edellä kuvatuissa tilanteissa saattaisi olla tarvetta hyvitysvaatimuksen tekemiseen. Hyvitystä pitää kuitenkin aina vaatia toiselta osapuolelta erikseen, ja vaatimuksen menestyminen ja korvauksen suuruus on epävarmaa. Joskus hyvitysvaatimus saatetaan esittää myös perusteettomasti, jolloin se hidastaa osaltaan eron loppuunsaattamista. Hyvitykseen liittyy myös aina veroseuraamuksia, joten se ei missään nimessä ole avioliiton verovapaan tasingon kaltainen. On siis nähtävissä melko vähän syitä, miksi avoparin tilien tasaaminen kannattaisi jättää juuri hyvitysvaatimuksen varaan.

Puolisot voivat sopia avoehdossa, että heidän välisessään suhteessa ei sovelleta ollenkaan hyvitysvaatimukseen liittyvää lainkohtaa. Tällöin erotilanteessa kumpikaan osapuoli ei voi vaatia hyvitystä avoliittolain perusteella. Kun ajatellaan, että hyvitysvaatimus on tarkoitettu suojakeinoksi siinä tilanteessa, että toinen muuten pääsisi hyötymään toisen kustannuksella, ei sen käytölle pitäisi olla tarvetta, jos taloudellisista asioista sovitaan aina asianmukaisin sopimuksin.

Avoliiton aikana pitäisikin siis ennemmin huolehtia, että tärkeistä omaisuuteen liittyvistä asioista sovitaan kirjallisesti ja omaisuus on sen nimissä, kenelle se on tarkoitettukin. Pelkästään lyhentämällä toisen nimissä olevaa asuntolainaa ei saa asunnon omistusta. Kauppakirja ja velkakirja ovat käyttökelpoisia asiakirja varmistamaan, että avoliiton päättyessä on selvää, kuka on maksanut mitäkin toisen puolesta. Ja jos taas summaa ei ole tarkoitus palauttaa, kyseessä on lahja, ja silloin siitä kannattaa tehdä lahjakirja.

Asuntosopimuksella sovitte tarkasti eron jälkeisistä asuntoon liittyvistä asioista

Avoehdossa voi sopia, miten asunnon yhteisomistus on tarkoitus purkaa erotilanteessa. Monelle on kuitenkin tärkeä sopia etukäteen myös sellaisista asioista, kuten kuka asuntoon saa jäädä asumaan, ja miten kustannuksista vastataan eron jälkeisellä ajalla. Avoehtoa kannattaakin tällaisessa tilanteessa täydentää asuntosopimuksella.

Asuntosopimuksessa päätetään, miten yhteinen omistus tarvittaessa puretaan. Yhteisomistus voidaan sopia purettavan antamalla toiselle osapuolelle oikeus lunastaa toisen osuus, tai asunto voidaan myydä ulkopuolisille. Asuntosopimuksessa sovitaan lunastukseen tai myyntiin liittyvät pelisäännöt.

Asuntosopimuksella voitte varmistaa, että tarvittaessa yhteisomistaminen päättyy haluamallanne tavalla. Näin kummallekaan ei synny yhteisomistamisen purkutilanteessa ikäviä yllätyksiä ja turhia kustannuksia. Monesti myös toiselle osapuolelle on henkisesti tärkeää voida luottaa siihen, että eron tullen hän saa asua asunnossa tietyn ennalta sovitun ajan ja ennalta sovituin ehdoin.

Testamentti on tapa turvata avoleskeä puolison kuoleman varalta

On tärkeä muistaa, että avoleski ei saa puolison kuollessa mitään turvaa. Siksi on äärettömän tärkeää miettiä, mitä toisen kuollessa halutaan tapahtuvan. Osa avopareista haluaa elää taloudellisesti täysin erillistä elämää ja hyväksyy myös sen, että toisen kuollessa avoleskeksi jäävältä lähtee pahimmillaan asunto alta. Toki avoleski voi neuvotella asumisensa jatkamisesta kuolleen puolison perillisten kanssa, mutta hänellä ei ole mitään automaattista oikeutta saada jäädä asuntoon.

Jos puolisot haluavat turvata toisiaan oman kuolemansa varalta, heidän pitää tehdä testamentit. Testamentissa avopuolisolle voidaan esimerkiksi jättää asuntoon elinikäinen hallintaoikeus, tai jättää hänelle asunto tai muuta omaisuutta omistusoikeudella. Testamentissa on mahdollista määrätä myös siitä, kuka perii omaisuuden avoleskenkin kuoltua. Jos tällaista toissijaissaajamääräystä ei tee, sitten omaisuus periytyy avoleskenkin kuoltua tämän omalle suvulle tai hänen oman testamenttinsa mukaisesti.

Jos avoparilla on yhteisiä lapsia, avoleski saa perintöverotuksessa testamentilla saamaansa omaisuuteen puolisovähennyksen. Vähennyksen avulla hän voi saada testamentilla verovapaasti omaisuutta 109 900 euron arvosta. Avopuolison taloudellista tilannetta voi toisen puolison kuoleman varalta turvata myös henkivakuutuksen avulla. Testamentin ja henkivakuutuksen määräysten kanssa kannattaa olla tarkkana, jotta kokonaisratkaisu sopii juuri omaan elämäntilanteeseen.

Edunvalvontavaltakirjalla annat avopuolisolle valtuuden hoitaa asioitasi tarvittaessa

Tekemällä edunvalvontavaltakirjan annat valitsemallesi henkilölle, esimerkiksi avopuolisollesi luvan hoitaa raha-asioitasi ja muita taloudellisia sekä henkilöäsi koskevia asioitasi siltä varalta, että oma toimintakykysi pettää myöhemmin tulevaisuudessa esimerkiksi sairauden, onnettomuuden tai ikääntymisen seurauksena. Edunvalvontavaltakirja on kuin vakuutus oman toimintakyvyn heikkenemisen varalta.

Parisuhdemuodosta riippumatta jokaisella 18 vuotta täyttäneellä tulisi olla edunvalvontavaltakirja. Lisäksi sinun kannattaa miettiä myös hoitotahdon ja hoivatahdon tekemistä. Hoitotahto ja hoivatahto voivat olla läheisille kultaakin kalliimpia, jos he joskus joutuvat päättämään lääketieteellisestä hoidostasi ja hoivastasi.

Kysyttävää? Ota yhteyttä asiakaspalveluun!

Jos jokin avoliiton lakiasioissa mietityttää, kysy rohkeasti lisää asiakaspalvelustamme. Voit jättää soittopyynnön oheisella lomakkeella tai soittaa numeroon 010 3379 150.

Jätä yhteydenottopyyntö >>

Lue lisää aiheesta