Laadi tärkeät asiakirjat halutessasi itse netissä. Tutustu palveluihimme!

Digi- ja väestötietovirasto (DVV) kannustaa edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen Omissa käsissä -kampanjalla.  Tutustu kampanjaan tästä!

Kaikki mitä sinun tulee tietää edunvalvontavaltuutuksesta

Kun olet lukenut tämän artikkelin, tiedät kaiken tarpeellisen edunvalvontavaltuutuksesta sekä siihen liittyvistä termeistä.

Tärkeitä termejä

Edunvalvontavaltuutus annetaan erityisellä edunvalvontavaltakirjalla (lyhenteinä käytetään EVVK tai EVV).Edunvalvontavaltakirjassa jokainen voi etukäteen määrittää, kuka hoitaa asioita ja tekee päätöksiä, jos oma toimintakyky syystä tai toisesta heikkenee tulevaisuudessa. Edunvalvontavaltakirja ei ole mikään standardilomake, johon täytetään henkilötiedot, vaan omaan tilanteeseen räätälöity asiakirja.

Valtuutus  = Valtuutetaan oma luottohenkilö (valtuutettu) hoitamaan raha- ja talousasioita sekä henkilökohtaisia asioita (esim. terveyden ja sairauden hoito) siltä varalta, että itse sairastuu, joutuu onnettomuuteen, tulee vanhuuden heikoksi tai menettää muusta syystä itsenäisen toimintakykynsä. 

Valtuuttaja = henkilö, joka tekee valtakirjan eli antaa valtuutuksen

Edunvalvontavaltuutettu / Valtuutettu = henkilö, joka valtakirjassa nimetään hoitamaan asioita.

Toissijainen valtuutettu = henkilö, joka valtakirjassa nimetään hoitamaan asioita, jos valtuutettu kuolee, sairastuu tai ei enää halua tai pysty hoitamaan valtuuttajan asioita (pysyvä esteellisyys).

Varavaltuutettu= henkilö, joka on valtakirjassa nimetty hoitamaan asioita, jos varsinainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamaan tehtäväänsä.

Edunvalvonnan edunvalvoja =Digi- ja väestötietoviraston tai käräjäoikeus määrää henkilön hoitamaan asioitasi, jos edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty.

Mihin edunvalvontavaltuutusta tarvitaan

Jos asiat aina menisivät kuten saduissa, ei kukaan koskaan tarvitsisi edunvalvontavaltuutusta, vaan kykenisi  hoitamaan kaikki asiansa elämänsä loppuun saakka ihan itse. Aina asiat eivät kuitenkaan suju toivotulla tavalla. Saattaa tapahtua:

  • onnettomuus
  • sairaskohtaus
  • muistisairaus
  • mielenterveyden järkkyminen
  • ikääntymisen aiheuttama toimintakyvyn heikkeneminen

Asioiden hoito ei enää onnistukaan itsenäisesti, ja silti pitäisi osata:
  • käyttää pankkitiliä, maksaa laskuja, huolehtia sijoituksista
  • irtisanoa vuokrasopimus tai myydä asunto tai auto
  • pienempiä juttuja: lopettaa lehtitilaukset, puhelinliittymä jne.
  • hakea kelalta etuuksia tms.
  • miettiä sopivaa hoitokotia ja järjestellä hoivapalveluita

Tällaisissa tilanteissa vaihtoehtoja on tasan kaksi:
  1. Helpompi = saattamalla riittävän ajoissa tehty edunvalvontavaltuutus voimaan.
  2. Vaikeampi = hakemalla henkilölle edunvalvoja (perinteinen edunvalvonta) asioita hoitamaan
  3. KOLMATTA VAIHTOEHTOA EI OLE OLEMASSA!

Moni edelleen luulee, että puoliso tai oma lapsi voi hoitaa asioita. Tämä ei pidä paikkaansa! Edunvalvontavaltuutus on ainoa tapa antaa jollekin etukäteen lupa auttaa, jos avun tarve joskus syntyy.

Aiemmin asioita saatettiin hoitaa naamavipillä, kun pienen kylän pankissa kaikki tunsivat toisensa. Nykyään tämä ei onnistu yhtä helposti. Jos henkilö menettää oman toimintakykynsä, myös aiemmin annetut valtuutukset menettävät merkityksensä.

Kuka kannattaa valtuuttaa?

Usein luonteva valtuutettu on:

  • puoliso
  • sisarus
  • vanhempi
  • täysi-ikäinen lapsi
  • hyvä ystävä

Omille vanhemmille kannattaa kertoa, että oma puoliso ei välttämättä ole tietyssä iässä enää järkevin vaihtoehto valtuutetuksi, koska molemmat vanhenevat todennäköisesti melko samantahtisesti.

Voiko valtuuttaa monta?

Voi ja pitää! Tietenkin yksi valtuutettu on parempi kuin ei ketään, mutta kannattaa keksiä ainakin yksi varahenkilö. 

Valtakirjassa henkilöt tulee asettaa etusijajärjestykseen. Eli jos ensisijaiseksi nimetty valtuutettu ei voisikaan toimia valtuutettuna, nimetään seuraavaksi se, kenen toivotaan tulevan tilalle ja niin edelleen.

Hyvä tietää tämäkin

Jos henkilö numero 1 ei haluakaan toimia valtuutettuna tai on vaikka itse kuollut, voidaan valtuutusta hakea voimaan henkilölle 2. Häntä kutsutaan alunperin toissijaiseksi valtuutetuksi, mutta nyt hänestä tulee varsinainen edunvalvontavaltuutettu.

Henkilö numero 2 voi myös tuurata henkilöä 1. Tässä roolissa häntä kutsutaan varavaltuutetuksi. Yleensä nämä henkilöt ovat samoja. Varamiehet nimetään siis sekä toissijaisiksi että varavaltuutetuiksi. 

Lisäksi kannattaa aina nimetä esteetön varavaltuutettu eli varavaltuutettu esteellisyystilanteisiin, joka ei ole sukua. Hän pystyy hoitamaan sellaisiakin poikkeusasioita, joita omat puolisot tai sukulaiset eivät voi hoitaa siksi, koska heillä on lain silmissä eturistiriita. Useimmiten esteetöntä varavaltuutettua vaativat toimet ovat perheen sisäiset kaupat tai lahjat, perinnöstä luopuminen tai lesken edustaminen osituksessa ja perinnönjaossa. On ihan ymmärrettävää, että lainsäätäjän ajatuksen mukaan esimerkiksi puoliso ei voi edustaa lahjoituksessa sekä valtuuttajaa, jolta lahjoitettavat varat otetaan, että omia lapsiaan, joille varat annetaan. 

VALTUUTETUN PITÄÄ AINA TOIMIA VALTUUTTAJAN ETUA SILMÄLLÄ PITÄEN!

Miten valtuutus käytännössä toimii?
  1. Tehdään edunvalvontavaltakirja
  2. Allekirjoitetaan niin monta kappaletta, että varmasti yksi löytyy, jos sitä tarvitaan. Usein kaikille valtuutetuille annetaan oma kappale.
  3. Valtakirja säilytetään hyvässä ja turvallisessa paikassa.
  4. JOS valtuuttaja ei pysty enää hoitamaan asioitaan, valtakirja pitää vahvistaa. Tämän tekee DVV eli Digi- ja väestötietovirasto
  5. Vahvistusta varten on olemassa oma lomake ja sen liitteenä pitää olla lääkärintodistus.

Edunvalvontavaltakirjaa ei rekisteröidä vielä tekovaiheessa mihinkään ja vasta sitten jos sitä joskus tarvitaan, se toimitetaan DVV:lle.

Huom! DVV:n verkkosivuilta ei löydy valmista lomaketta valtakirjan tekemiseen! Sieltä löytyy ainoastaan hakemus allekirjoitetun edunvalvontavaltakirjan vahvistamista varten tai hakemus edunvalvojan määräämistä varten.

Lue kaikki edunvalvontavaltuutukseen liittyvät artikkelimme täältä.

Lue lisää aiheesta