Laadi tärkeät asiakirjat halutessasi itse netissä. Tutustu palveluihimme!

Digi- ja väestötietovirasto (DVV) kannustaa edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen Omissa käsissä -kampanjalla.  Tutustu kampanjaan tästä!

Älä hyvä ihminen halua, että perintösi jaetaan vuoden 1965 lain mukaan – Lue 6 hyvää syytä miksi ja selätä ongelmat testamentilla

Sitkeässä istuu suomalaisten halu jakaa oma perintö LAIN MUKAAN. Ikään kuin LAIN MUKAAN tarkoittaisi sitä, että perinnönjako menisi tällöin automaattisesti oikein ja reilulla tavalla. LAIN MUKAAN tehty perinnönjako tarkoittaa ensinnäkin sitä, että perintö jaetaan kokonaisuudistusta kipeästi tarvitsevan vuoden 1965 perintökaaren mukaan.

Lain varaan jättäytyminen on ongelmallista ja suorastaan hölmöä monestakin syystä:

1. Perintölaki on säädetty ydinperheessä elävien aviopuolisoiden ja yhteisten lasten näkökulmasta. Laki ei vastaa avopuolisoiden eikä uusperheellisten tarpeisiin ollenkaan.

Avopuolisoille ja toisella kierroksella oleville aviopuolisoille ei edes riitä pelkän perintölain tuijottaminen vaan lisäksi täytyy hoksata avoliitto- ja avioliittolaista tulevat säännökset. Nykyään perintölaki ei sellaisenaan tahdo vastata edes ydinperheellisten ajatuksiin. 

2. Lain mukaan avopuoliso ei peri puolisoaan ikinä eli perinnönjaossa avoleskeä ei ole edes olemassa.

Lain mukaan avopuoliso on puolison kuollessa omillaan ilman testamenttia.

 3. Lesken minimiturvaksi on laissa säädetty vain elinikäinen asumisoikeus viimeiseen yhteiseen kotiin.

Kiinnittäisin tässä kohdassa huomiota sanoihin leski ja viimeinen. Asumisoikeus on vain avioliiton lesken oikeus. Avoleski ei tällaista asumisen suojaa saa. Lisäksi asuminen on turvattu vain ja ainoastaan viimeisessä kodissa. Muuttohalukas leski muuttakoon siis omilla rahoillaan.

 4. Lapsettoman avioparin perinnönjako on erityisen altis perintöriidoille.

Kun aviopuolisoista ensimmäinen kuolee, aviopuoliso perii lain nojalla. Lesken kuoleman jälkeen perintö jaetaan molempien sukulaisten kesken. Perintö jakautuu siis kahteen sukuun toisinaan erittäin monimutkaisten perinnönjakoa koskevien pykälien mukaan. Lapsettomalla avioparilla olisi kuitenkin kaikki mahdollisuudet tehdä testamentti, joilla he ehkäisevät herkästi syttyvät perintöriidat sukulaistensa kesken ja mikä tärkeintä varmistaisivat, että heidän omaisuutensa päätyy sellaisille henkilöille tai tahoille, joille perintö todella halutaan jättää.

 5. Valtio ottaa mielellään vastaan maksimaaliset perintöverot.

Asiantuntevalla perintösuunnittelulla verokarhu voitaisiin kuitenkin jättää nälkäiseksi. Laki mahdollistaa erilaisia konsteja: erilaiset testamenttimääräykset, perinnön osittaisen vastaanottamisen mahdollistava testamentti, perinnön hajauttaminen useammalle saajalle, ylisukupolven testamenttaaminen tai lahjoittaminen, henkivakuutusten edunsaajamääräykset, elinaikaiset ennakkoperinnöt ja lahjat sekä yrityksen sukupolvenvaihdokset.

 6. Kannattaa muistaa, että valtio ottaa mielellään myös perintöjä vastaan, jos riittävän läheisiä sukulaisia ole.

Jos lähin sukulainen on serkku, perintö menee valtiolle. Monesti ihmiset ajattelevat, että heidän täytyy jättää omaisuutensa sukulaisilleen, mutta näin asia ei ole. Omaisuutensa voi testamentata oman mielen mukaan ihan mihin lystää. Ainoastaan rintaperillisellä (lapset, lapsenlapset jne.) on oikeus lakiosaansa, joka on puolet siitä perinnöstä, jonka hän saisi ilman testamenttia.

Suomalaiset laiskempia testamentin tekijöitä kuin ruotsalaiset

Nämä asiat tiedostaen testamentteja tehdään Suomessa aivan liian vähän. Jäämme testamentin tekemisessä kakkoseksi myös ruotsalaisille.  En keksi muuta järkevää syytä testamenttien tekemättä jättämiseen kuin sen, ettei ihmisillä ole vielä tarpeeksi tietoa testamentin hyödyistä. Hinnasta testamentin tekemisen ei ainakaan pitäisi jäädä kiinni, sillä verkossa sen voi tehdä helposti ja edullisesti itse. 

Lue lisää aiheesta