"Selvät kysymykset. Nopea asiakirjatoimitus ja helppo maksutapa." Tee testamentti näppärästi netissä hintaan 95 €. Klikkaa tästä verkkopalveluun >>

Kurkista Lexlyn joulukalenteriin ja katso, mitä luukkujen taakse on paketoitu 🎁🎄 🎅 Joulukalenteri 2022 >>

Perhejuristin jälkipyykki Lexly Muutama pesupallollinen. lahjaverosta

Muutama pesupallollinen lahjaverosta

Johan se oli aikakin iltapäivälehden kysyä, onko julkisuudessa esitetystä lahjasta maksettava lahjaveroa (IL 16.12.2021).
Suomalaiset ovat kyllä ihailtavan uskollisia huolehtimaan, että verot maksetaan. Tai siis ainakin, että ne toiset muistavat maksaa veronsa! Varsinkin ne sellaiset, jotka keräävät pulloja tai marjoja tai saavat vaikka sitten niitä kelloja.

Älkää käsittäkö väärin, kovasti olen minäkin veronmaksumyönteinen. Toisinaan vain kaipaisin tätä samaa tarmoa siihen, miten ihmiset ottavat selvää omista lakiasioistaan ja hoitavat ne järkevällä tavalla kuntoon.

Tästäpä tuli mieleen, että on varmaan ihan hyvä kerrata, milloin sitä lahjaveroa oikein on maksettava.

Lähtökohtana on hyvä tuttu perussääntö: Jos yhdeltä henkilöltä saatujen lahjojen yhteisarvo saavuttaa kolmen vuoden aikana 5 000 euron rajan, lahjaveroa pitää maksaa. Siinä se on. Yksikertaisen kaunista. Kolme vuotta lasketaan päivälleen ja viisi tonnia lasketaan eurolleen.

Jos siis kerralla saa esimerkiksi kymppitonnin lahjan, ei tarvitse sen kummemmin pohtia, onko veroa maksettava vai ei. Ainahan nämä asiat ei ole ihan yhtä selkeitä. Erityisesti puolisoiden kesken rahaa siirtyy usein sinne sun tänne ja kaikki paperit jää tekemättä. Mutta auta armias sitä päivää, kun lusikat pannaan jakoon. Siinä sitä ollaan. Pitääkö lahja palauttaa, vai oliko se lahjaa, vai oliko se lainaa, vai mitä ihmettä se oli.

Yksi neuvo: tehkää ne asiakirjat kuntoon rakkaat ihmiset!

Jos rahansiirto puolisolta toiselle tai toisen rahalla toisen nimiin hankittu omaisuus on tarkoitettu lahjaksi, silloin se on lahja ja silloin siitä maksetaan myös lahjaverot. Eipähän tarvitse jälkikäteen sitten sitäkään enää veivata. Jos se taas halutaan takaisin, niin sitten varmaan kannattais tehdä jotkut paperit, että sen saa takaisin myös siinä tilanteessa, kun ollaan ratkomassa lusikoiden osoitetta ja parisängyn lakanoiden kohtaloa.  

Mutta nythän tässä jo melkein harhauduin. Eli voisiko lahja sitten olla verovapaa?

Kuten samaisessa Iltalehden (16.12.2021) artikkelissa haastateltu Verohallinnon edustaja pohtii, arvokelloa ei tietenkään voida pitää tavanomaisena koti-irtaimistona. Normaalisti koti-irtaimistolahja kuitenkin voi olla verovapaa. Edellytyksenä on, että lahja katsotaan nimenomaan tavanomaiseksi koti-irtaimistoksi. Eli sellaiseksi tavaraksi, jota löytyy sun ja mun ja naapurin Ellinkin kodista.

Tosiaan, esimerkiksi vanhemmat voivat siis ostaa lapselleen vaikkapa pesukoneen tai sohvan, eikä sitä lasketa mukaan muihin 5 000 euron rajaa kerryttäviin lahjoihin. Koti-irtaimistolahjalle on asetettu kuitenkin laissa vielä oma euromääräinen rajansa: yhden lahjan arvo ei saa olla 4 000 euroa suurempi. Äkkiseltään tulee mieleen ainakin yksi työkaverini haaveilema sänky, joka ei kyllä tähän kategoriaan istuisi. Mutta ainakin aika isoa tv-ruutua saisi verovapauden turvin jo nykyaikana tuijottaa.

Ja vielä sellainen pro-tip, että näitä koti-irtaimistolahjojahan saa kyllä sitten antaa ja saada useita. Yhden lahjan arvo vain ei saa ylittää tuota 4 000 euroa.

Toinen peruste, millä lahja voi olla verovapaa, löytyy sen antotavasta ja käyttötarkoituksesta. Toisen kasvatusta, koulutusta tai elatusta varten annetut lahjat on säädetty verovapaaksi silloin, kun ne täyttävät edellä mainitun tarkoituksen ja ne on lisäksi annettu niin, että saajalla ei ole ollut mahdollisuutta käyttää varoja muuhun. Tämä on melko tiukka ehto ja sillä tarkoitetaan suomeksi sitä, että lahjanantajan pitää maksaa kulut suoraan laskuttajataholle. Lahjakortit tai tilille laitetut rahat (vaikka kuinka olisikin käyttötarkoituksesta sovittu) eivät siis täytä tässä mielessä verovapauden määritelmää.

Ja kun nyt jälkipyykillä ollaan, niin ainahan voisi spekuloida myös lahjan arvolla. Siihenkin nimittäin pystyisi vaikuttamaan, esimerkiksi jaksottamalla lahjan antamista tai pidättämällä vaikkapa hallintaoikeuden. Esillä olleessa tapauksessa nyt ei varmaan ole tällaisesta ollut kyse, joten en tuhlaa teidän lukijoiden aikaa pohtimalla asiaa sen pidemmälle. Se on vaikka eri kirjoituksen paikka se.

Niin ja ne muut verovapaat lahjat? Niitä ei ole.

Lue lisää aiheesta