Lapsen asiat erossa

Avioerossa parisuhde päättyy, mutta vanhemmuus säilyy. Lapsen vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lastensa hyvinvoinnista ja heidän velvollisuutensa on turvata lapsen tasapainoinen kehitys myös perhetilanteen muuttuessa.

Lapsen asioista kannattaa sopia kirjallisesti

Kun avioliitto päättyy, täytyy sopia yhteisiä lapsia koskevista asioista. Vaikka vanhemmat kykenisivätkin sopimaan asioista riidattomasti, kannattaa sopimus vahvistuttaa lasten kotikunnan lastenvalvojalla, sillä vain siten se on oikeudellisesti pätevä.

Vanhempien tulee päättää seuraavista asioista:

Lapsen asuminen

• Lapsi voi asua virallisesti vain yhdessä paikassa.
• Erotilanteessa sovitaan lapsen virallinen osoite.
• Tosiasiassa lapsi voi asua vaikka yhtä suuren osan ajasta molempien vanhempien luona.
• Vuoroviikkovanhemmuus = lapsi asuu vuoroviikoin vanhempiensa luona.

 

Lapsen huoltajuus: Yhteishuolto vai yksinhuolto

• Huollolla tarkoitetaan henkilökohtaisten asioiden hoitoa.
• Huoltajia ovat pääsääntöisesti lapsen vanhemmat.
• Huoltaja päättää lapsen kasvatuksesta, hoidosta, asuinpaikasta ja muista henkilökohtaisista asioista.
• Huoltajalla on tiedonsaantioikeus lasta koskevista asioista.
• Huoltaja toimii lapsen edunvalvojana taloudellisissa asioissa.
• Yhteishuollossa vanhemmat päättävät lapsen asioista yhdessä.
• Yksinhuollossa lasta koskevat päätökset tekee yksin vain toinen vanhemmista.

 

Tapaamisoikeus

Tapaamisoikeus turvaa lapselle oikeutta pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu.

Lapsen elatus ja elatusapu

• Lapsella on oikeus elatukseen.
• Elatusapu on rahasumma, jonka vanhempi kuukausittain maksaa vahvistetun sopimuksen tai käräjäoikeuden päätöksen perusteella huolehtiakseen lapsen elatuksesta osaltaan.
• Toinen vanhempi maksaa elatusapua sille vanhemmalle, jonka kanssa lapsi asuu.
• Elatusavun määräytymisen perusteet löytyvät lapsen elatuksesta annetusta laista.
• Vanhemmat vastaavat elatuksesta kykynsä mukaan.
• Elatusavussa voidaan huomioida, jos lapsi on elatusapua maksavan vanhemman luona keskimäärin vähintään 7 yötä kuukaudessa.
• Suuremman elatuskyvyn omaava vanhempi voidaan myös tasa-asumisen tilanteessa velvoittaa suorittamaan lapselle elatusapua.
• Lapsen oikeus vanhempien elatukseen päättyy hänen täytettyään 18 vuotta.
• Jos lapsi 18-vuotta täytettyään opiskelee toisen asteen oppilaitoksessa (lukio, ammattikoulu tmv.) voidaan vanhempi velvoittaa maksamaan koulutusavustusta kattamaan opintojen kuluja.
• Huom! Vahvistettu elatussopimus on peruste Kelan elatustuen maksamiselle tietyissä tilanteissa.

 

Yhteiskunnan tuet elatuksessa

• Kela maksaa jokaisesta lapsesta lapsilisää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta.
• Lapsilisä voidaan maksaa myös vanhemmalle, jonka luona lapsi ei ole kirjoilla.
• Lapsilisään voi hakea yksinhuoltajakorotusta erotilanteessa se vanhempi, jonka luona lapsi on kirjoilla.
• Kela maksaa elatustukea, jos elatusvelvollinen vanhempi ei maksa vahvistettua elatusapua, elatusavun määrä on pienempi kuin elatustuki elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen vuoksi tai elatusvelvollista vanhempaa ei ole. Kela voi myöntää elatustukea elatussopimuksen perusteella vain silloin, kun lastenvalvoja tai tuomioistuin on vahvistanut sopimuksen.

 

Lapsia koskevat sopimukset erotilanteissa

Erotilanteessa ei ole pakko laatia kirjallisia sopimuksia, mutta jos vanhempi ei esimerkiksi maksa täyttä sovittua elatusapua tai tapaamisoikeus ei toteudu sovitulla tavalla, ei suullinen sopimus ole täytäntöönpanokelpoinen. Sopimukset ovat täytäntöönpantavissa, kun ne on laadittu kirjallisesti lapsen asuinkunnan lastenvalvojalla tai kun lastenvalvoja/tuomioistuin on vahvistanut vanhempien keskenään tekemän sopimuksen.

Asianosaisia lasta koskevissa asioissa ovat lapsen vanhemmat

Sopimusneuvottelut käydään vanhempien kesken ja lastenvalvojan tehtävänä on avustaa vanhempia sopimukseen pääsemisessä. Lastenvalvoja laatii asiakirjan. Lastenvalvoja pystyy vahvistamaan ainoastaan vanhempien yksimieliset sopimukset.

Lasten asioista päättäminen on aikuisten vastuulla. Lasta kuullaan vain poikkeustilanteissa. Lähtökohtana lasten asioita päätettäessä on lapsen etu. Lasten mielipiteet voidaan ottaa huomioon. Riitaisessa asiassa sosiaalityöntekijät kuulevat lasta käräjäoikeuden pyynnöstä. Lapsen mielipide selvitetään, jos se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Jos asioita ei saada ratkaistua sopuisasti

Sovinnon löytäminen on tärkeää ja lapsen edun mukaista. Vanhemmat voivat hakea apua ja tukea oman kunnan perheasioiden sovittelusta. Lasta koskevat asiat voidaan ratkaista myös tuomioistuinavusteisessa sovittelumenettelyssä, mihin pyynnön voi tehdä joko yksin tai toisen vanhemman kanssa. Sovittelun tavoitteena on saada vanhempien välille kestävä sopimus. Jos sopiminen ei onnistu, asiat ratkaistaan viime kädessä oikeudenkäynnissä.

Huomioithan, että tämä artikkeli on yleisluotoinen artikkeli lapsiin liittyvistä lakiasioista. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi tulisi toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun.

Tämän linkin takaa löydät kaikki lasten lakiasioihin liittyvät artikkelimme >>

Tutustu myös: Ladattavaa materiaalia lakiasioista >>