Mitä jos jätän osituksen tekemättä?

Jos aviopuolisoilla on ollut avio-oikeus toistensa omaisuuteen tai osaan siitä, tulee lain mukaan toimittaa omaisuuden ositus, jos toinen puolisoista sitä vaatii. Ositusvaatimuksen esittämiselle ei ole kuitenkaan laissa säädetty määräaikaa eikä osituksen tekemättä jättämisestä ole laissa määrätty puolisoille sanktioita. Ositusta voi vaatia jopa toisen osapuolen kuolemankin jälkeen.

Osi­tus­vaa­ti­muk­sen esit­tä­mi­sel­le ei ole mää­rä­ai­kaa 

Jos ositus jää osapuolten kesken kokonaan tekemättä, jää myös molempien puolisoiden taloudellinen asema epäselvään tilaan. Koska ositusvaatimuksen esittämiselle ei ole laissa säädetty tiettyä määräaikaa, on täysin mahdollista, että entinen puoliso esittää ositusvaatimuksensa vielä vuosienkin kuluttua avioliiton päättymisestä. Tässä vaiheessa aiempaan avioliittoon liittyvien varallisuussuhteiden selvittäminen ositusta varten on usein huomattavasti hankalampaa ja tulee myös merkittävästi kalliimmaksi kuin osituksen toimittaminen heti avioliiton päättymisen jälkeen. 

Osi­tus tu­lee eteen vii­meis­tään pe­run­kir­joi­tuk­ses­sa  

Vaikka ositusvaatimuksia ei esitettäisi puolin tai toisin, osituksen tekemättä jääminen huomataan yleensä viimeistään siinä vaiheessa, kun toinen osapuolista on kuollut, ja entisen puolison oikeus kuolinpesän varoihin selvitetään perunkirjoitusta varten.  

Jos osituksesta ei ole olemassa minkäänlaista kirjallista sopimusta tai merkintää, joudutaan asiaa tyypillisesti selvittämään suoraan entiseltä puolisolta itseltään. Ikävimmillään entinen puoliso tuleekin osalliseksi kuolinpesään siinä vaiheessa, kun toisen puolison perintöä ollaan jakamassa, ja kuolleen puolison perilliset joutuvat pahimmillaan juristin avustuksella riitelemään entisen puolison kanssa hänen oikeudestaan kuolinpesän varoihin. 

Mitä tapahtuu, jos ositusta ei hoida ajoissa? 

Ositus on sitä haastavampi, mitä pidempää sen kanssa odottaa. Osituksessa tulee luetteloida avioliiton päättyessä molemmilla olevat omaisuudet sekä arvostaa ne yleensä avioeron tai puolison kuoleman hetkeen. 

Omaisuuden luettelointi harvemmin aiheuttaa ongelmia mutta omaisuuden arvostaminen monien vuosien takaisiin arvoihin voi olla haastavaa ja ajan kuluessa muuttuu entistä haastavammaksi. Osituskirjaa tullaan tiedustelemaan silloin, kun toinen entisistä puolisoista tai leski kuolee. 

Tilanne voi tulla vastaan vuosikymmenienkin päästä, jolloin vanhoihin asioihin palaaminen ei ole enää mieluista. Kuolema aiheuttaa aina paljon paperityötä ja erilaisia toimenpiteitä, joten entisten liittojen osituksien hoitaminen helpottaa omaisiasi surun keskellä. 

Lue lisää: "Miksi kukaan ei kertonut, että avioeron jälkeen pitää tehdä ositus?" >>

Miksi ositus kannattaa tehdä avioeron jälkeen? 

1. Helppous ja kustannustehokkuus. Omaisuuden jakaminen ja avio-oikeuden alaisen omaisuuden selvittäminen on helpompaa ja kustannustehokkaampaa kun ositus toimitetaan kohtuullisessa ajassa avioeron tultua vireille. Monesti on helpompi selvittää mitä avio-oikeuden alaista omaisuutta puolisoilla on ollut avioeron vireille tullessa, kun vireilletulosta ei ole vielä kulunut pitkä aika.  Jos ositus toimitetaan vasta vuosikymmenien päästä avioerosta voi olla hankalaa ja kallista selvittää mitä omaisuutta puolisoilla on ollut eron tullessa vireille? Omaisuus on saattanut myös vuosien saatossa muuttaa muotoaan tai omaisuuden arvot muuttuneet, joka vaikeuttaa selvittelyä entisestään. Ositussopimus tarvitaan myös pankkia varten esim. järjesteltäessä asuntolainoja eron jälkeen.  
   
   
2. Perillisten aseman helpottaminen. Vaikka erosta olisi kulunut jo vuosikymmeniä, on asia edelleen ajankohtainen, jos ositusta ei ole toimitettu. Kun ositus on toimitettu ei perittävän entinen puoliso voi esittää vaatimuksia kuolinpesälle. Ositusta ei kannata jättää perinnöksi.
   
   
3. Hyvin laaditulla ositussopimuksella voidaan välttyä ylimääräisiltä veroseuraamuksilta. 

Kysy li­sää asia­kas­pal­ve­lus­ta 

Huomioithan, että tämä on yleisluotoinen artikkeli avioerosta ja osituksesta. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi tulisi toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun: 

010 3379 150  (0,0835 €/puhelu + 0,1669 €/min) tai asiakaspalvelu@lexly.fi tai lähetä yhteydenottopyyntö lomakkeella >>