Riitaisan avioeron ositus

Osituksissa päädytään joskus tilanteeseen, jossa lukuisista sopimusyrityksistä huolimatta ei omaisuuden jaosta päästä sopimukseen tai toinen osapuoli esimerkiksi kieltäytyy keskustelemasta asioista – tällaisissa tilanteissa kannattaa kääntyä pesänjakajan puoleen. Pesänjakajaa voi hakea kumpi tahansa osapuolista kirjallisella hakemuksella kumman tahansa puolison kotipaikan tai vakituisen asuinpaikan käräjäoikeudesta.

Osapuolet saavat yleensä sovittua osituksen lopputuloksesta keskinäisissä neuvotteluissaan. Lakimiehen tehtävänä on silloin varmistaa, että kaikki asiat on käsitelty oikein ja laatia ositussopimus. Aina sovintoon ei kuitenkaan päästä. Lakimiehen näkökulmasta kyseessä on riitaisa ositus, jos osapuolet eivät pääse sopuun osituksen kaikista yksityiskohdista.

Riitojen laajuus ja vakavuus sen sijaan vaihtelevat merkittävästi. Osapuolten välit voivat olla tulehtuneet vakavasti, heillä saattaa olla eri näkemykset lunastettavan asunnon arvosta tai riita voi koskea vain yksittäistä irtainta esinettä. Koska riidat ovat erilaisia, myös ratkaisuvälineet vaihtelevat tilanteen mukaan.

Sovinnon hakeminen

Riidan luonne ratkaisee sen, miten asiaa kannattaa lähestyä. Jos osapuolilla on hyvä puheyhteys, yhteinen tapaaminen puolueettoman lakimiehen kanssa auttaa usein ratkaisun löytämisessä. Lakimies ei edusta silloin kumpaakaan osapuolta, vaan hänen tehtävä on etsiä sopu osapuolten välille. 

Lakimies pystyy muun muassa neuvomaan omaisuuden arvostamisessa, arvioimaan avioehtosopimuksen vaikutuksia ja etsimään sellaisia ratkaisuita, mitä osapuolet eivät ole osanneet itse ajatella. Erityisesti keskinäiset rahoitusjärjestelyt ja velat vaativat asiantuntijan apua. Oikeudellisissa asioissa lakimiehen perusteltu arvio aukaisee monta lukkoa. Sovun löytymisen jälkeen lakimies laatii sopimuksen ja neuvoo varallisuuden siirroissa ja muissa käytännön toimissa. 

Vain hyvin harvat riidat vaativat järeämpiä keinoja. Suosittelemme ehdottomasti hakemaan aina sopua ensisijaisesti yhteisellä neuvottelulla. Matalan tason välineet ovat edullisempia ja nopeampia. Riidan nopealla ratkaisulla on jo itsessään huomattava arvo. Asian ratkaiseminen vapauttaa voimavaroja muihin asioihin ja antaa mahdollisuuden siirtyä eteenpäin elämässä. 

Oman lakimiehen käyttäminen

Vakavammissa riidoissa asian käsittely muuttuu merkittävästi. Kummatkin osapuolet turvautuvat silloin yleensä omaan lakimieheen, jonka tarkoitus on ajaa oman päämiehensä etua. Lakimies varmistaa, että päämies saa sen, mikä päämiehelle kuuluu. Viestinvaihto käydään lakimiesten välillä. Epäselvissä asioissa lakimies ajaa päämiehensä edun mukaista tulkintaa. Useimmiten asia saadaan ratkaistua lakimiesten avustuksella ilman pesänjakajan hakemista. Omaa lakimiestä voi olla hyvä käyttää matalalla kynnyksellä, jos osapuolet haluavat poistaa epäilykset ratkaisun oikeellisuudesta. 

Pesänjakaja avioerossa

Kaikkein riitaisimmat asiat siirretään tuomioistuimen määräämän pesänjakajan ratkaistavaksi. Kummallakin osapuolella on milloin tahansa oikeus hakea pesänjakajaa, joka ratkaisee ne asiat, joista puolisot eivät pääse sopimukseen. Riidan laajuudella ei ole merkitystä, vaan pesänjakajan ratkaistavaksi voidaan viedä myös verrattain pienet asiat.

Pesänjakajalle siirtyvä ositus kestää usein huomattavasti pidempään ja siitä aiheutuu puolisoille huomattavat kustannukset. Puolisot vastaavat yhteisesti pesänjakajan palkkiosta, minkä lisäksi kumpikin puoliso maksaa itse oman lakimiehensä palkkion.

Pesänjakajan ratkaisusta on mahdollista valittaa käräjäoikeuteen, jolloin asian ratkaiseminen kestää merkittävästi pidempään. Vain hyvin harvoista osituksista valitetaan enää käräjäoikeuteen.

Kuka voi toi­mia pe­sän­ja­ka­ja­na  

Pesänjakajana toimii käräjäoikeuden määräämä juristi, useimmissa tapauksissa asianajaja, joka huolehtii osituksen toimittamisesta. Pesänjakajan tehtävänä on muun muassa kertoa molemmille puolisoille heidän oikeutensa ja velvollisuutensa osituksessa sekä selvittää mitä omaisuutta avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen kuuluu ja minkä arvoista tämä omaisuus on. 

Pesänjakaja pyrkii aina ensisijaisesti sovinnolliseen ratkaisuun, mutta tarvittaessa pesänjakajalla on myös valtuudet esimerkiksi myydä omaisuutta. Kun osituksessa on päästy ratkaisuun, laatii pesänjakaja osituskirjan. Osituskirjaan riittää ainoastaan pesänjakajan allekirjoitus.

Kysyttävää?

Huomioithan, että tämä artikkeli on yleisluontoinen artikkeli osituksesta. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi kannattaisi toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun: 010 3379 150 (0,0835 €/puhelu + 0,1669 €/min) tai lähettämällä yhteydenottopyyntö >>

Linkin takaa löydät kaikki ositukseen liittyvät artikkelimme >>