Tee testamentti näppärästi netissä 95 € tai varaa kätevä minikonsultaatio 67 € Tutustu >>

Tee edunvalvontavaltakirja helposti netissä 95 € ⭐ Netissä tehtäviin asiakirjoihin sisältyy 14 vrk:n maksuton muutosoikeus. Tutustu >>

Ositus, perunkirjoitus ja perinnönjako helposti Lexlyn avulla - Lexly.fi

Perinnönjako

Mikä on perinnönjako?

Perinnönjako on juridinen toimenpide, jossa kuolinpesän varallisuus jaetaan perillisille. Perinnönjaon jälkeen kuolinpesä lakkaa olemasta olemassa, ja peritty omaisuus siirtyy kuolinpesältä perillisten omaksi omaisuudeksi.

Lue artikkeli: Perunkirjoituksen ja perinnönjaon erot

;

Keitä ovat lakimääräiset perilliset?

Lakimääräisiä perillisiä ovat:

  1. Vainajan lapset ja heidän sijaansa tulevat lasten jälkeläiset. He ovat rintaperillisiä.
  2. Aviopuoliso, jos perittävällä ei jäänyt rintaperillisiä.
  3. Vanhemmat ja heidän jälkeensä sisarukset ja sisarusten jälkeläiset, jos perittävällä ei ollut edellä mainittua puolisoa tai puoliso ei ole enää elossa.
  4. Isovanhemmat ja heidän jälkeensä heidän lapsensa eli vainajan sisarukset, jos edellä mainittuja perillisiä ei ole. 

Laissa eli perintökaaressa säädetty perimys katkeaa setiin ja täteihin. Serkut eivät enää peri. 

Kuka perii?

Perillisasemassa voi olla kolmella perusteella. 1) Lakimääräiset perilliset eli sukulaiset (mm. lapset, vanhemmat, isovanhemmat ja sisarukset), 2) testamentinsaajat ja 3) aviopuoliso, jos vainaja oli naimisissa eikä hänellä ollut rintaperillisiä.

Jos vainajalta ei jäänyt lakisääteisisä perillisiä, puolisoa eikä testamenttia, viimeinen perillistaho on Suomen valtio.

Milloin puoliso perii?

Vainajan aviopuoliso perii vainajan koko omaisuuden sellaisessa tilanteessa, jossa vainajalla ei ole omia rintaperillisiä eikä omaisuutta ohjata testamentilla muille perinnönsaajille kokonaan tai edes osittain. 

Lue artikkeli: Puolison kuolema voi romahduttaa talouden

Lue artikkeli: Miksi lesken hyväksi kannattaa laatia testamentti?

Lue artikkeli: Paljonko leski perii?

Milloin perinnönjaon voi tehdä?

Perinnönjaon voi tehdä, kun ensin on tehty perunkirjoitus ja pesä on selvitetty eli mahdolliset velat on maksettu ja mahdolliset erityistestamentit on täytetty. Jos vainaja oli ollut naimisissa, avio-oikeuden alainen omaisuus tulee osittaa kuolinpesän ja lesken kesken ennen perinnönjakoa. Joskus voi myös olla tarpeen realisoida eli myydä kuolinpesän omaisuutta, jotta se voidaan selvittää ja jakaa. 

Lue artikkeli: Milloin tehdään perinnönjako?

Lexly.fi apunasi kaikissa lakiasioissa - Helpot lakipalvelut

Lakipalveluiden tarvekartoitus verkossa

Tiedätkö millaisia lakiasiakirjoja, juuri sinulla tulisi olla? Tee Lexlyn juristien laatima ilmainen lakipalveluiden tarvekartoitus ja selvitä asia nopeasti ja helposti.

Tarvekartoitus verkossa

Pitääkö kuolinpesän omaisuus realisoida ennen perinnönjakoa?

Ei, kuolinpesän omaisuutta ei tarvitse realisoida eli muuttaa rahaksi, jotta kuolinpesä voidaan jakaa. Jos kuolinpesässä on tarpeeksi varoja mahdollisten velkojen maksuun ja erityistestamenttien täyttämiseen, omaisuutta ei tarvitse myydä ennen perinnönjakoa. 

Onko perinnönjako pakko tehdä?

Perinnönjako tulee tehdä. Kuolinpesä lakkaa olemasta juridisena yhteishallintoyksikkönä vasta silloin, kun perinnönjako on viety loppuun saakka. Perinnönjaon yhteydessä jokainen kuolinpesän osakas saa omaan omistukseensa sen osuuden, joka hänelle lain tai testamentin nojalla kuuluu.

Ainoa tilanne, jossa perinnönjakoa ei tarvitse tehdä, on yksinperimys. Yksin periminen tarkoittaa tilannetta, jossa kuolinpesässä on vain yksi osakas. Tällöin kaikki kuolinpesän omaisuus siirtyy kuolinpesän ainoalle osakkaalle jo perukirjan nojalla. 

Mitä hyötyä perinnönjaosta on?

Perinnönjako selkeyttää vainajalta jääneen omaisuuden omistussuhteet ja lakkauttaa kuolinpesän yhteishallinnon. Ennen perinnönjakoa kuolinpesän osakkaiden omistus kohdistuu kuolinpesään. Osuutta kuolinpesässä ei voi esimerkiksi myydä. Perinnönjaon yhteydessä omaisuus siirtyy perillisten omaan hallintaan.

Vaikuttaako perinnönjako perintöverojen maksamiseen?

Verottajan aikataulua perintöverojen maksuun panemisessa ei voi muuttaa viivästyttämällä perinnönjakoa. Verottaja tekee perintöveropäätöksen joko pohjaten perukirjassa annettuihin tietoihin tai sitten perinnönjakokirjaan, jos se toimitetaan verottajalle ennen kuin perukirjaan pohjautuva perintöverolaskelma on valmistunut. Verottaja tekee siis ns. laskennallisen perinnönjaon perukirjan tiedoilla, jos tarkempaa tietoa ei ole.

Käytännön perinnönjako voi poiketa perukirjan tiedoista, joten perinnönjakokirjaan pohjautuva perinnönjako voi olla tarkempi kuin perukirjaan pohjautuva perintöverolaskelma.

Verottaja tekee perintöveropäätöksen 6-12 kk aikana perukirjan toimittamisesta verottajalle. 

Loukkaako perinnönjako lesken oikeuksia?

Perinnönjako ei loukkaa tai vähennä lesken oikeuksia. Lesken lakisääteiset oikeudet, kuten esimerkiksi elinikäinen asumis- ja hallintaoikeus puolisoiden viimeisenä yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, ei muutu, vaikka perinnönjako tehtäisiin.

Voiko perinnönjaosta luopua?

Kyllä, perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Perillinen voi luopua perinnöstä ennen perittävän kuolemaa tai kuoleman jälkeen. Perinnöstä ei voi luopua osittain, vaan on otettava joko kaikki vastaan tai luovuttava kaikesta. 

Perinnöstä voi luopua joko niin, että määrää kenelle oman osuutensa haluaa menevän tai niin, ettei siitä määrää mitään. Jos perinnöstä luovutaan määräämättä kenen hyväksi luovutaan, perimys määräytyy siten kuin luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Jos luopujalla itsellään on lapsia, perintö menee luopujan lapsille edellyttäen, että myös lapset ovat perittävän perillisiä eli sijaantulijoita. Perintöverot tulee tällöin suoraan luopujan sijaantulijoille maksettavaksi. 

Jos taas perinnöstä luovutaan ja samalla määrätään kenen hyväksi luovutaan, luopuja joutuu maksamaan perintöverot ja saaja joutuu maksamaan lahjaverot. 

Testamentin kautta saatavasta perinnöstä voi luopua myös osittain. Testamentista luopumista koskevat muutenkin hieman erilaiset säännöt kuin perinnöstä luopumista. 

Perinnöstä tai testamentista luopuminen tulee esille usein perunkirjoituksessa tai sen jälkeen. Perinnöstä ei voi luopua enää sen jälkeen, kun perinnönjako on tehty. 

Perinnönjako

Lexlyn kokeneet juristit auttavat sinua kaikessa perinnönjakoon liittyvässä.

Juristin konsultaatio
67 €

Varaa aika konsultaatioon. Emme veloita konsultaatiosta erikseen, jos haluat jättää toimeksiannon perinnönjaon toimittamiseksi juristin kanssa hintaan 265 €/h.

Varaa aika

Miten perinnönjako vaikuttaa lesken asemaan?

Leskeä suojelevat perintökaaren säännökset.

Leskellä on oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana hallinnassaan, ellei rintaperillinen vaadi perinnönjakoa tai vainaja ole antanut muunlaisia määräyksiä testamentissa.

Jos rintaperilliset eivät vaadi jakoa, kannattaa ottaa selvää, mitä tämä lesken oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana hallinnassaan käytännössä tarkoittaa. Leskellä on kuitenkin aina - rintaperillisen jakovaatimuksesta huolimatta - oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana edellyttäen, että leskellä itsellään ei ole muuta omaksi asunnokseen sopivaa varallisuutta. 

Voiko perinnön jakamisesta sopia perillisten kesken?

Kyllä, perilliset voivat sopia siitä, kuinka perintö jaetaan.

Perillisten ei tarvitse jakaa kaikkea omaisuutta kaikille, vaan perintö voidaan jakaa sen mukaan, mikä on järkevää ja tarkoituksenmukaista. Yksi voi saada yhden asian ja toinen toisen. Usein tärkeää on, että omaisuuserät ovat suurin piirtein yhä suuret, jotta kaikki kokevat jaon reiluksi.

Mikä on pesänjakaja?

Pesänjakaja on käräjäoikeuden määräämä ammattilainen, yleensä asianajaja. Pesänjakajan määräämistä pitää jonkun kuolinpesän osakkaan hakea käräjäoikeudelta.

Pesänjakajan tehtävä on saattaa mahdollinen ositus ja perinnönjako loppuun saakka. Pesänjakajaa haetaan yleensä vain, jos sopimukseen ei ole kuolinpesän osakkaiden kesken päästy. Kuitenkin pesänjakajankin tulee pyrkiä sovinnon saavuttamiseen perinnönjaossa kuolinpesän osakkaiden kesken. Jos sopuun ei päästä, perintökaari antaa ohjeet siitä, miten ositus tai perinnönjako on pesänjakajan päätöksellä suoritettava.

Milloin tarvitaan pesänjakajaa?

Jos perintöä ei onnistuta jakamaan sopimusjakona, voi kuka tahansa kuolinpesän osakkaista hakea käräjäoikeudelta kuolinpesään pesänselvittäjän ja -jakajan, joka huolehtii kuolinpesän selvittämisestä ja jakamisesta. 

Mikä on pesänselvittäjä?

Pesänselvittäjän päätehtävä on saattaa kuolinpesä jakokuntoon. Käytännössä tämä tarkoittaa kuolinpesän velkojen maksamista, erityistestamenttien täyttämistä, erilaisten sopimussuhteiden kartoittamista ja ylipäätään siitä huolehtimista, ettei jää mitään sellaista kuolinpesän ulkopuolista tahoa, jonka etua perinnönjako voisi loukata. 

Jos kuolinpesään on haettu pesänjakajan määrääminen, tämä yleensä toimii myös pesänselvittäjänä.

Takaisin etusivulle >>