Laadi tärkeät asiakirjat halutessasi itse netissä. Tutustu palveluihimme!

Digi- ja väestötietovirasto (DVV) kannustaa edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen Omissa käsissä -kampanjalla.  Tutustu kampanjaan tästä!

Milloin tehdään perinnönjako?

Kun perunkirjoitus on pidetty, on perinnönjaon vuoro. Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus jaetaan lain ja/tai testamentin mukaan perinnönsaajille. Kuolinpesä lakkaa ja omaisuus siirtyy kunkin perinnönsaajan omiin nimiin.

Perintöverot tulevat maksuun, vaikka pesä olisi jakamatta

Perinnönjaolle ei ole määräaikaa. Kuolinpesän osakkaat voivat itse päättää, milloin he haluavat jakaa kuolinpesän.  Perinnönjako tehdään laatimalla perinnönjakosopimus. Yleensä kuolinpesä kannattaa mieluummin jakaa kuin pitää jakamattomana. Perintöverot tulevat joka tapauksessa maksettavaksi perunkirjoituksen perusteella noin vuoden kuluessa vainajan kuolemasta eikä perinnönjaon ajankohdalla ole vaikutusta verotukseen.

Kuolinpesän osakkaiden määrä saattaa moninkertaistua

Mitä kauemmin kuolinpesä pidetään jakamattomana, sitä enemmän asiat usein mutkistuvat.  Voi käydä esimerkiksi niin, että lesken ja kuolinpesän omaisuudet sekoittuvat tai että kuolinpesän varoja jaetaan kuolinpesän osakkaille perintöosista poiketen. Pitkään jakamattomina olleissa kuolinpesissä kuolinpesän osakkaiden määrä saattaa moninkertaistua silloin, kun joku alkuperäinen kuolinpesän osakas menehtyy ja hänen oikeudenomistajansa tulevat hänen sijaansa. Tällöin kuolinpesän yhteishallinto voi käydä työlääksi.

Ositus tulee tehdä ennen perinnönjakoa

Mikäli vainaja oli kuollessaan avioliitossa, tulee ennen perinnönjakoa toimittaa ositus kuolinpesän ja lesken välillä. Usein ositus ja perinnönjako toimitetaan samalla sopimuksella. Myöskään osituksen toimittamiselle ei ole määräaikaa.

Huomioithan, että tämä on yleisluontoinen artikkeli perinnönjaosta. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi kannattaisi toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun.

 

Lue lisää aiheesta