Usein ky­sy­tyt ky­sy­myk­set - Perunkirjoitus

Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä vastaa käytännössä se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen. Yleensä asioista tietää parhaiten puoliso tai lapsi.

Perunkirjoitus on tilaisuus, johon kutsutaan kaikki kuolinpesän osakkaat ja jossa käydään läpi huolellisesti etukäteen valmisteltu perukirja. Perukirjoituksen päätteeksi perukirja allekirjoitetaan. Kuolinpesän osakkaiden lisäksi tarvitaan myös kahden kuolinpesän ulkopuolisen henkilön, uskottujen miesten, allekirjoitus.

Vainajan kuolinpesän osakkaista eli perillisistä, puolisoista ja testamentinsaajista sekä varoista ja veloista laadittava määrämuotoinen selvitys, jota kutsutaan perukirjaksi. Perukirja on käytännössä vainajan viimeinen veroilmoitus, asiakirja, jossa vainajan omaisuus luetteloidaan kokonaisuudessaan.

Perunkirjoitus pitää tehdä jokaisen Suomessa vakituisesti asuneen ihmisen kuoleman jälkeen. Poikkeuksia ei ole. Vaikka vainajalla ei olisi varoja tai velkoja, tulee perunkirjoitus joka tapauksessa tehdä.

Ennen perunkirjoitusta jonkun vainajan läheisistä tulee ottaa kuolinpesän paperiasiat hoitaakseen. Yleensä se on joku kuolinpesän osakkaista eli vainajan puoliso tai lapsi. Laki edellyttää ainoastaan, että asiat ottaa hoitaaksen ”se, joka tuntee pesän asiat parhaiten”. Kuolinpesän osakkaat voivat valtuuttaa myös jonkun muun, juristin tai muun ammattilaisen, valmistelemaan perunkirjoitusta. Jonkun on myös toimittava pesänilmoittajana perukirjassa. Perukirjan valmistellut juristi toimii yleensä uskottuna miehenä ja joku pesän osakkaista pesän ilmoittajana.

Perunkirjoituksen jälkeen tiedossa on, ketkä ovat kuolinpesän osakkaat. Kuolinpesän osakkailla on kuolinpesässä yhteishallinto, eli kaikkien täytyy hyväksyä kaikki kuolinpesässä tehtävät toimet. Käytännöllisintä on valtuuttaa valtakirjoin joku kuolinpesän asioista hoitamaan kuolinpesän juoksevia asioita, mm. maksamaan laskut ja vaikkapa sopimaan kuolinpesään kuuluvan asunnon myynnistä kiinteistönvälittäjän kanssa.

Perukirja toimitetaan ennen kaikkea Verohallintoon yhden (1) kuukauden kuluessa perunkirjoituksen pitämisestä. Perukirja pitää myös toimittaa vainajan käyttämiin pankkeihin ja mahdollisesti myös mm. vakuutusyhtiöön ja taloyhtiön isännöitsijälle. Jos perukirjan osakasluettelo halutaan vahvistaa Digi- ja väestötietovirastossa, se tulee toimittaa myös sinne

Kuolinpesän osakkaat valitsevat kaksi ihmistä toimimaan uskottuina miehinä. Uskotut miehet ovat kuolinpesän ulkopuolisia, luotettuja ihmisiä. Usein he ovat ammattilaisia kuten juristeja. Uskottujen miesten tehtävänä on arvioida ja luetteloida kuolinpesään kuuluva omaisuus. Uskottujen miesten on arvostettava kuolinpesän varat käypään arvoon eli todennäköiseen markkinahintaan. Uskotut miehet myös allekirjoittavat perukirjan pesänilmoittajan ja osakkaiden lisäksi.

Perunkirjoitukseen on kutsuttava todisteellisesti lakimääräiset perilliset, leski ja muut kuolinpesän oikeudenomistajat eli yleistestamentinsaajat, erityistestamentinsaajat ja toissijaiset perilliset. Yleistestamentinsaajat ovat kuolinpesän osakkaita toisin kuin erityistestamentinsaajat. Leski on kuolinpesän osakas osituksen toimittamiseen saakka.

Kuolinpesän osakkaiden ei tarvitse olla paikalla perunkirjoitustilaisuudessa. Osallistuminen on kuitenkin suositeltavaa, sillä tilaisuudessa osakkaat saavat hyödyllistä tietoa esimerkiksi perukirjan merkityksestä ja perinnönjaosta. Perunkirjoitukseen voi halutessa ottaa mukaan avustajan tai kuolinpesän osakas voi valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään perunkirjoitustilaisuudessa.

Perintövero määräytyy sen mukaan, kuinka läheinen perheenjäsen perinnönsaaja on ollut vainajalle. Perintöveroluokkia on kaksi. Läheiset eli lapset, lapsenlapset ja puoliso ovat ensimmäisessä ja muut toisessa veroluokassa. Ensimmäistä veroluokkaa verotetaan kevyemmin kuin toista. Aviopuoliso saa lisäksi huojennusta perintöveroon. Verottaja lähettää perintöveropäätöksen jokaiselle perinnönsaajalle erikseen.

Verohallinto lähettää perintöveropäätöksen perinnön saajalle aikaisintaan 6 kuukauden ja enintään 1 vuoden kuluttua perukirjan toimittamisesta Verohallintoon. Leski saa perintöveropäätöksen vain, jos hän perii omaisuutta tai saa vakuutuskorvauksen.

Perunkirjoitus on ensimmäinen mutta ei viimeinen vaihe kuolinpesän selvittämisessä. Perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesä on jakamaton. Kuolinpesän osakkaiden kesken vallitsee kuolinpesän yhteishallinto. Kuolinpesä kannattaa kuitenkin useimmiten osittaa ja jakaa melko pian perunkirjoituksen jälkeen. Jos vainaja oli naimisissa, puolisoiden yhteinen omaisuus on ensin jaettava eli ositettava tai eroteltava. Vasta osituksen tai erottelun jälkeen voidaan tehdä perinnönjako.

Perukirja kannattaa ehdottomasti pitää tallessa, vaikka perinnönjako olisikin jo tehty. Tarvitset perukirjaa esimerkiksi luovutusvoittoveroilmoituksen tekemiseen verottajalle, kun myyt perimääsi omaisuutta.

Verottaja voi oikaista perukirjaan merkittyjä omaisuuden arvoja, jos verottajalle toimittaa selvityksen perukirjaan merkittyjä arvoja korkeammista tai matalammista arvoista. Perintöveropäätökset kannattaa joka tapauksessa aina tarkistaa huolellisesti.