Tarjoamme sinulle ilmaiseksi 15 min alkukeskustelun. Alkukeskustelu ei sido sinua palvelun ostamiseen.

Perunkirjoituksen sudenkuopat

Perukirja mielletään yleensä yksinkertaisena asiakirjana, jossa listataan vainajan varat ja velat. On totta, että perukirja on käytännössä ”perintöveroilmoitus”, johon kerätään tiedot vainajan omaisuudesta ja jonka perusteella Verohallinto määrää perintöverot perillisille. Perukirjaan tulee kuitenkin kirjata paljon muutakin tietoa, jonka kerääminen ei välttämättä ole yksinkertaista. Lisäksi tiedon kirjaaminen oikealla tavalla voi olla hankalaa.

Sukuselvitys

Vainajan varojen lisäksi perukirjassa tulee olla tiedot vainajan perillisistä. Jotta lakimääräiset perilliset saadaan selville, tulee vainajasta laatia sukuselvitys. Usein mielletään, että sukuselvitykseksi riittää virkatodistus vainajan viimeisimmästä kotikunnasta, koska siinä yleensä näkyy tieto siitä, oliko vainajalla kuollessaan lapsia. Tämä tieto ei kuitenkaan riitä, vaan tiedot tarvitaan siitä lähtien, kun vainaja on täyttänyt 15 vuotta. Lisäksi tiedot tarvitaan aviopuolisosta avioliiton ajalta.

Mikäli vainaja kuoli lapsettomana, mutta oli kuollessaan avioliitossa, tarvitaan sukuselvityksessä tiedot myös ns. toissijaisista perillisistä. Toissijaiset perilliset ovat perillisiä, jotka lain mukaan perivät vainajan vasta sen jälkeen, kun leskeksi jäänyt aviopuoliso on kuollut. Toissijaisten perillisten kirjaaminen perukirjaan on tärkeää ja heidät kuuluu myös kutsua perunkirjoitukseen.

Avioliitot

Lisäksi perukirjaan tulee kirjata tiedot vainajan avioliitoista, myös sellaisista, jotka ovat päättyneet avioeroon. Usein mielletään, että ainoastaan viimeisimmällä avioliitolla on merkitystä perukirjan kannalta. Toinen ajatusharha on se, että eroon päättyneillä liitoilla ei ole mitään merkitystä perukirjan kannalta.  Mikäli vainaja on aiemmin eronnut, tulisi perukirjaan saada tieto siitä, onko kyseisessä avioliitossa toimitettu ositus. Lisäksi avioliittojen osalta tulee merkitä, oliko puolisoilla avioehtosopimusta tai muuta avio-oikeutta rajoittavaa tekijää.

Testamentti

Perukirjassa tulee olla myös maininta siitä, oliko vainaja laatinut testamenttia. Testamentti liitetään perukirjan yhteyteen ja sen perusteella perukirjaan merkitään, kuka tai ketkä ovat testamentinsaajia.

Varat ja velat

Perukirjaan tulee kirjata tiedot vainajan varoista ja veloista. Tiedot tarvitaan kuolinpäivältä ja omaisuus arvostetaan käypään arvoon. Monille saattaa tulla yllätyksenä, että vainajan varallisuustietojen lisäksi tarvitaan tiedot myös lesken varoista ja veloista. Ne kirjataan perukirjaan samaan tyyliin kuin vainajan omaisuus. Mikäli vainaja kuoli leskenä, tulee perukirjaan listata myös aiemmin kuolleen puolison omaisuus, mikäli ositusta ei ole toimitettu.

Muut merkinnät

Lesken tulee perukirjassa ilmoittaa, mikäli hän ei aio luovuttaa omasta omaisuudestaan tasinkoa kuolinpesälle sekä aikooko hän pidättää hallintaoikeuden viimeisenä yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Perukirjaan kirjataan myös tiedot siitä, oliko vainaja tai leski antanut ennakkoperintöä sekä onko vainaja lahjoittanut omaisuuttaan perillisille kolmen viimeisen elinvuotensa aikana.

Huomioithan, että tämä on yleisluontoinen artikkeli perunkirjoituksesta. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi kannattaisi toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun.

Tämän linkin takaa löydät kaikki perunkirjoitukseen liittyvät artikkelimme.

 

Lue lisää aiheesta

Perunkirjoitus

Tee perunkirjoitus sujuvasti Lexlyn kanssa. Perunkirjoitustilaisuuden voi pitää etäyhteyksin, jolloin kauempanakin asuvat kuolinpesän osakkaat voivat osallistua siihen. Varaa aika tai yhteyttä yhteyttä asiakaspalveluun.

alk. 600

Perunkirjoitus perintöoikeuteen ja perintöverotukseen erikoistuneen juristimme avulla. Varaa ilmainen 15 min alkukeskustelu.

Varaa aika
Alkukeskustelu ei velvoita sinua toimeksiannon antamiseen.