Testamentin rustaaminen omin avuin saattaa kostautua

Lue juristin kommentit, jotka saattavat nostattaa hikipisarat otsallesi.

Moni suomalainen ajattelee, että kyllä sen testamentin voi itsekin rustata. Se on monelle suorastaan kunnia-asia kirjoittaa oma testamentti. Usein testamenteista näkee jo ensisilmäyksellä, ovatko ne laadittu ilmaisia mallipohjia hyödyntäen vai asiantuntijan avustuksella. Tyypillisiä määräyksiä ylimalkaisesti ja huonosti laadituissa testamenteissa ovat esimerkiksi seuraavat määräykset:

• Esimerkki 1: Määrään viimeisenä tahtonani ja testamenttinani, että koko omaisuuteni on kuolemani jälkeen menevä Matti Meikäläiselle. Päiväys, testamentintekijän allekirjoitus ja yhtä aikaa läsnäolevien todistajien allekirjoitukset. (Testamentti)
  
  

• Esimerkki 2: Me al­le­kir­joit­ta­neet mää­rääm­me vii­mei­se­nä tah­to­nam­me ja testamenttinamme, että toisen meistä kuol­tua viimeksi e­lä­vä saa hal­lin­ta­oi­keu­del­la kaiken pe­säm­me omai­suu­den, ol­koon­ se minkä ni­mis­tä tai laa­tuis­ta ta­han­sa. Mo­lem­pien meistä kuol­tua jae­taan jäl­jel­lä oleva omai­suus siten kuin laki pe­ri­mys­jär­jes­tyk­ses­tä säätää. Päiväys, testamentintekijöiden allekirjoitukset ja yhtä aikaa läsnäolevien todistajien allekirjoitukset. (Keskinäinen testamentti)

Tunnetko veroseuraamukset?

Juridisesti itse tehdyt testamentit saattavat täyttää kaikki laissa vaaditut määrämuotovaatimukset (kirjallinen, testamentintekijän omakätisesti allekirjoittama ja yhtä aikaa läsnä olevat esteettömät todistajat), mutta se, täyttävätkö ne testamentintekijöiden tarkoituksen ja ovatko testamenttimääräykset verotuksellisesti harkittuja, onkin toinen asia.

Tiedätkö, mitä olet tekemässä?

Ihminen, joka sanoo, että testamentti on helppo tehdä itse, ei useinkaan tiedä, mitä hän ei tiedä ja mistä kaikista hyödyllisistä asioista hän voisi omassa testamentissaan määrätä. Monelle tulee esimerkiksi yllätyksenä se, että testamentin voi ottaa vastaan osittain toisin kuin suoraan lain nojalla tulevan perinnön. Tämä edellyttää kuitenkin oikealla tavalla kirjoitettuja testamenttimääräyksiä. Testamentilla voidaan ottaa huomioon myös sellaiset perimystilanteet, joissa elämä ei menekään alkuperäisen käsikirjoituksen mukaan.

Turvaa puolisosi testamentilla

Perintöoikeuteen erikoistuneet juristit törmäävät usein kahteen virheelliseen näkemykseen lesken juridisesta asemasta puolison kuollessa. Ihmiset ajattelevat virheellisesti, että aviopuoliso perii puolet vainajan omaisuudesta. Aviopuoliso ei peri kuitenkaan mitään, jos vainajalla on lapsia. Leskeksi jäänyt voi tässä tilanteessa saada edesmenneen puolisonsa omaisuutta ainoastaan avio-oikeuden perusteella ja tällöinkin vain puolisoiden yhteenlasketusta avio-oikeudenalaisen omaisuuden säästöstä (varat-velat). Jos puolisot perustavat oman juridisen suunnittelunsa ja tulevaisuuden turvansa väärille lähtöoletuksille, lopputulos voi olla karmea lesken näkökulmasta.

Toinen klassinen virhe tehdään usein tuudittautumalla siihen, että lesken aseman turvaamiseksi leskelle riittää elinikäinen asumisoikeus tai hallintaoikeus puolisoiden viimeiseen yhteiseen kotiin. Lesken asumisen ”jäädyttäminen” johonkin tiettyyn asuntoon voi olla kuitenkin aika karua, jos viimeinen yhteinen koti on iso omakotitalo, jonka hoitaminen ja ylläpitokustannukset saattavat myöhemmin olla aivan liikaa lesken yksin hoidettaviksi. Viimeinen yhteinen koti ei välttämättä ole myöskään esteetön ja saattaa olla, ettei se miellytä tai tyydytä lesken asumisen tarpeita ikuisesti.

Kannattaakin kysyä, miten puolisosi taloudellinen tilanne muuttuisi, jos sinä kuolisit ennen häntä? Ja toisin päin, miten sinun taloudellinen tilanteesi muuttuisi, jos puolisosi kuolisi ennen sinua. Nuorten lapsiperheiden juridiset tarpeet ovat tyystin erilaiset verrattuna uusperheellisten ja vanhempien pariskuntien tarpeisiin avopuolisoista puhumattakaan, jotka jäävät vaille minkäänlaista juridista turvaa puolison kuoltua ilman testamenttia.

Turvaa lastesi ja lastenlastesi perintö

Testamentilla voidaan sulkea pois testamentinsaajan aviopuolison oikeudet perintöomaisuuteen. Usein avio-oikeuden poissulkemisella halutaan turvata omaisuuden säilyminen omilla lapsilla ja lapsenlapsilla, jos testamentinsaaja eroaa tai kuolee. Avio-oikeuden poissulkeminen testamentilla ei edellytä testamentinsaajan puolison suostumusta toisin kuin avioehtosopimus, joka on aviopuolisoiden välinen sopimus.

Pelkkä testamentinsaajan aviopuolison avio-oikeuden poissulkeminen ei kuitenkin riitä, sillä lain mukaan testamentinsaajan aviopuoliso perii lapsettomana kuolleen puolisonsa. Testamentintekijän kannattaakin poissulkea myös testamentinsaajan aviopuolison perintöoikeus omassa testamentissaan ja määrätä kenelle omaisuus periytyy ensisaajan kuoltua.

Lisäksi monille eroäideille tai -isille saattaa olla tärkeää turvata testamentissa se, ettei omaisuus päädy lasten kautta omille ex-puolisoille.

Vältä riskejä

Testamentin tekemisessä ei kannata ottaa turhia riskejä. Kyse on kuitenkin oman lähipiirin elämänturvasta sinä päivänä, kun sinua ei enää ole. Jonain päivänä testamentti on investointi, johon kannatti sijoittaa pieni summa rahaa.   

Lue lisää: Testamentin teon ABC >>