EVVK = EdunValvontaValtaKirja

Tunnetko kirjainyhdistelmän EVVK uuden merkityksen? Vinkki: Oikea vastaus ei ole ”Ei Voisi Vähempää Kiinnostaa.”

 

EVVK = edunvalvontavaltakirja

Edunvalvontavaltakirja on ennakkoon annettu valtuutus hoitaa toisen asioita silloin, jos henkilö ei itse enää kykene siihen. Ilman edunvalvontavaltuutusta henkilö joutuu edunvalvontaan. Edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta ovat siis eri asioita. Edunvalvontavaltakirjaa ei tule sekoittaa tavalliseen valtakirjaan tai tilinkäyttöoikeuteen. 

Vain noin 10 % suomalaisista on tehnyt edunvalvontavaltakirjan eli EVVK:n. Miksi ihmiset eivät tee aktiivisemmin edunvalvontavaltakirjoja? 

Edunvalvontavaltuutus tuntuu olevan monelle mysteeri ja se sekoitetaan usein edunvalvontaan. Edunvalvontavaltuutus annetaan erityisellä edunvalvontavaltakirjalla, ja sillä jokainen voi varmistaa, että omia asioita hoitaa tarvittaessa itse ennakolta valitut henkilöt valtuutuksessa määrätyllä tavalla.

Varsinainen pihvi esimerkiksi puolison tai lasten näkökulmasta on se, että EVVK:lla oman läheisen asioiden hoito on helpompaa. Byrokratiaa ja tilintekovelvollisuutta vuositilien muodossa Digi- ja väestötietovirastolle (ent. maistraatti) ei ole. Ilman edunvalvontavaltuutusta oma vanhempi voi sen sijaan joutua määrätyksi edunvalvontaan, koska hänen asioidensa hoitoa ei ole järjestetty muulla tavoin.  

Tiedätkö, mikä on edunvalvontavaltuutuksen ja viranomaisen määräämän edunvalvonnan ero? Jos et, asiantuntijamme ovat tehneet kattavan artikkelin aiheesta. Klikkaa ja lue lisää edunvalvonnan ja  edunvalvontavaltakirjan eroista >>

Kenen kannattaa tehdä EVVK ja missä elämäntilanteessa se on ajankohtaista?

Kaikkien 18 vuotta täyttäneiden. Onnettomuuden, tapaturman tai sairauden aiheuttama toimintakyvyttömyys ei ilmoita itsestään etukäteen. EVVK ei ole vain ikääntyneiden asiakirja, vaikka ikä ja vanhuuden heikkous ovatkin yksi syy siihen, miksi ihminen tarvitsee elämänsä loppuvaiheessa apua omien taloudellisten ja omaisuutta koskevien sekä henkilöään koskevien asioiden hoidossa.

Valtuuttajan tulee valtuutusta antaessaan ymmärtää edunvalvontavaltuutuksen merkitys, joten tästäkään syystä ei kannata venyttää EVVK:n tekemistä liian pitkälle.

Voiko kuka tahansa olla valtuutettu?

Valtuutetun tulee olla valtuuttajan luottohenkilö, esimerkiksi perheenjäsen, sukulainen, ystävä tai jopa ulkopuolinen lakimies. Koko edunvalvontavaltuutus perustuu uskoon ja luottamukseen siitä, että valtuutettu hoitaa valtuuttajan asioita hyvin ja huolellisesti. Tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheutetusta vahingosta seuraa valtuutetulle vahingonkorvausvastuu. Näin ollen ei kannata valita valtuutetuksi henkilöä, jonka kyky hoitaa vaikkapa omia raha-asioitaan on heikohko. Voimassa olevan lain mukaan (laki edunvalvontavaltuutuksesta 25.5.2007/648) oikeushenkilö eli yritys ei voi toimia valtuutettuna.

Jotta valtakirja olisi mahdollisimman toimiva, valtuuttaja voi ja hänen kannattaa nimetä aina myös toissijainen valtuutettu, varavaltuutettu ja esteetön varavaltuutettu. Varavaltuutettua saatetaan tarvita, jos varsinainen valtuutettu on esimerkiksi pitkän ulkomaanmatkan takia väliaikaisesti estynyt hoitamasta valtuutetun tehtäviä. Toissijainen valtuutettu taas on henkilö, joka ottaa valtuutetun tehtävät haltuunsa, jos varsinainen valtuutettu on pysyvästi estynyt. Esteetöntä varavaltuutettua tarvitaan, jos varsinainen valtuutettu on perheenjäsen ja on tarve tehdä esimerkiksi perheen sisäisiä omaisuusjärjestelyitä.

Mitä EVVK:ta tehdessä tulee huomioida?

EVVK kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Monet pohtivat asiaa liian kauan ja sitten edunvalvontavaltuutus jää helposti tekemättä. EVVK:ta tehdessä ei kannata tyytyä myöskään googlettamalla löytyvää mallipohjaan tai lomakkeeseen, sillä EVVK:n perusmalli ei riitä läheskään kaikkien taloudellisten ja henkilöä koskevien asioiden hoitamiseen. 

Liittyykö valtuutukseen riskejä?

Edunvalvontavaltuutusta tehdessä on hyvä tiedostaa myös riskit, joita valtuutukseen saattaa liittyä. Siksi valtakirjassa käytettyjä muotoiluja, ja sitä kenet nimeää valtuutetuksi kannattaa miettiä aina huolella. Mahdollisia ongelmia voivat olla ovat esimerkiksi:

• Valtuutusta ei ole tehty ollenkaan tai sitä aletaan tekemään liian myöhään eli vasta kun valtuuttajan toimintakyky on jo heikentynyt.
• Valtakirja ei täytä lain muotomääräyksiä
• Valtakirja on tehty sisällän osalta puutteellisesti 
• Valtuutettu henkilö toimii kyseenalaisella tavalla
• Väärinkäytöstilanteet

Kuinka EVVK käytännössä tehdään?

Edunvalvontavaltuutukselle on asetettu laissa tiukka muotovaatimus. Edunvalvontavaltuutus annetaan erityisellä edunvalvontavaltakirjalla eli EVVK:lla aina kirjallisesti. Valtuutus pitää laatia oikein ja sen tulee täyttää nämä lain tiukat muotoseikat. Asiakirjassa tulee olla myös kaksi esteetöntä todistajaa ja heidän tulee olla yhtä aikaa läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa edunvalvontavaltakirjan.

Jos valtuutus on laadittu väärin ja todistajat ovat olleet esteellisiä, DVV eli Digi- ja väestötietovirasto (ent. maistraatti) ei voi vahvistaa sitä. Asiakirjaa voi ja kannattaa muokata ja päivittää elämän varrella, mutta aina lain muotomääräyksiä noudattaen. Valtuuttaja ei voi siis kirjoittaa omia lisäyksiään kerran allekirjoitettuun ja todistettuun edunvalvontavaltakirjaan. Edunvalvontavaltuutuksen voi myös peruuttaa ennen vahvistamista.

Mitä kaikkea EVVK:ssa määritellään – Voiko esim. terveydenhoidolliset ja taloudelliset asiat erottaa toisistaan?

Valtuuttaja itse määrittelee asiat, joita valtuutus koskee. Valtuutetulle ei siis ole pakko antaa oikeutta aivan kaikkien asioiden hoitamiseen. Pääsääntöisesti ihmiset haluavat yleisvaltuutukset, jolla hoituvat paitsi taloudelliset asiat ja terveydenhoidolliset asiat. Valtuutuksen voi myös rajata koskemaan vain tiettyjä asiaa, omaisuutta tai oikeustointa. Jos henkilö asuu ulkomailla, mutta hänellä on Suomessa omaisuutta, kannattaa tehdä EVVK Suomessa olevan omaisuuden ja sen hoidon osalta.

Voiko valtuutuksen perua? Kuinka?

Holhousviranomainen eli Digi- ja väestötietoviraston on valtuuttajan hakemuksesta vahvistettava edunvalvontavaltuutuksen peruuttaminen, jos valtuuttaja kykenee ymmärtämään peruuttamisen merkityksen. Ennakolta tehdyn EVVK:n voi myös perua. Jos asiakirja on annettu valtuutetulle, silloin EVVK:n voi pyytää häneltä takaisin.

Tarvitaanko EVVK:n tekemiseen lakimies – miksi sellainen kannattaa palkata?

Monet haluavat laatia edunvalvontavaltakirjansa itse erilaisia ohjeita ja mallipohjia hyödyntäen. Useissa tapauksissa itse laadituissa asiakirjoissa on puutteita ja suoranaisia virheitä paitsi sisällön myös muotomääräysten osalta. Liian usein myös todistajat ovat esteellisiä, mikä aiheuttaa automaattisesti sen, ettei DVV voi hyväksyä ja vahvistaa edunvalvontavaltakirjaa sitten, jos sen käyttöönotolle tulee tarve.

Sen sijaan, että kysytään, voinko tehdä edunvalvontavaltuutuksen itse, olisi suositeltavampaa kysyä, osaanko tehdä edunvalvontavaltuutuksen itse? Erehdymme liian usein ajattelemaan, että sama perusedunvalvontavaltuutus sopii kaikille. Ei sovi.

Mitä lakimies tekee?

Edunvalvontaoikeuteen perehtyneen lakimiehen avulla henkilön taloudellinen ja juridinen kokonaistilanne kartoitetaan. Tämä on tärkeä ensimmäinen vaihe, koska vasta tämän jälkeen on mahdollista kirjata edunvalvontavaltuutukseen määräykset, jotka ovat tarpeellisia juuri hänelle.

Edunvalvontavaltuutukseen sisältyy tietyt yleiset määräykset, erityiset määräykset ja muut määräykset:

Yleisiin määräyksiin kuuluu esimerkiksi yleisvaltuutus hoitaa valtuuttajan taloudellisia ja muita omaisuutta koskevia asioita (esim. laskun maksu ja pankkiasiat) sekä henkilöä koskevia asioita. Myös edunvalvontavaltuutuksen voimaantuloehto pitää olla kaikissa edunvalvontavaltakirjoissa, jotta valtakirja ylipäänsä on edunvalvontavaltavaltakirja.

Erityiset määräykset liittyvät taloudellisten asioiden osalta esimerkiksi kiinteistöihin, lahjoihin (tavanomaiset ja muut varallisuuden siirrot osana henkilön varainhoitoa ja perintösuunnitelmaa), yritystoimintaan, vastikkeettomiin saantoihin (esim. perinnöt, testamentit, lahjat, tasinko).

Muut määräykset liittyvät muun muassa valtuutetun tilintekovelvollisuuteen, oikeustoimien luvanvaraisuuteen, tiedonsaantioikeuksiin sekä valtuutetun palkkioon ja kulukorvauksiin.

Tämän jälkeen asiakirja allekirjoitetaan ja todistetaan. 

Minkä hintaiseksi lakimiehen palvelu tässä tapauksessa tulee (arvio)?

Lexlyn lakimiesten laatimassa verkkopalvelussa edunvalvontavaltakirjan eli EVVK:n voi tehdä itsenäisesti 85 €:lla. Verkkopalvelun käyttö varmistaa, että kaikki tärkeät asiat tulee käytyä läpi ja ne on kirjattu oikein valtuutuksessa. Lisäksi lakitoimistot ja pankit tarjoavat apua edunvalvontavaltuutuksen laatimiseen. Lakimiesavun käyttö maksaa keskimäärin 200–600 €/edunvalvontavaltakirja. Meillä Lexlyssä lakimiehen laatima edunvalvontavaltuutus eli EVVK maksaa 280 €.     

Mikä on ensimmäinen askel EVVK:n tekemiseksi ja kuinka prosessi etenee?

Ensimmäinen askel on lopettaa liiallinen pohtiminen ja ryhtyä toimiin. Kun edunvalvontavaltakirjan tekee asiantuntijan avustuksella, mieltä askarruttavilla asioilla on tapana ratketa. Kun edunvalvontavaltuutuksen sisältö eli valtuutuksen laajuus on selvillä ja valtuutetut henkilöt on valittu, edunvalvontavaltakirja allekirjoitetaan ja todistetaan. Sen jälkeen valtuutus tulee antaa kaikille valtakirjassa nimetyille henkilöille, joko kertomalla asiasta heille tai antamalla heille esimerkiksi edunvalvontavaltakirjasta jäljennös.

Lisäksi kannattaa muistaa, että tehty edunvalvontavaltuutus on kuin vakuutus. Se on tehty siltä varalta, että oma toiminta- ja päätöksentekokyky pettäisi. Niin kauan kuin jokainen pystyy itse hoitamaan asioitaan ja päättämään asioistaan, edunvalvontavaltuutus ei anna valtuutetuille minkäänlaisia oikeuksia toimia valtuuttajan puolesta.

Edunvalvontavaltuutusta eli EVVK:ta ei toivon mukaan ikinä tarvita, mutta se tuo turvaa pahimman varalta.

Huomioithan, että tämä on yleisluontoinen artikkeli edunvalvontavaltuutuksesta. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi kannattaa toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun.