EVVK, edunvalvontavaltakirja. Kyllä. Sen pitäisi kiinnostaa ja paljonkin. Itsestään selvä asia, helppo ja yhtä aikaa vaikea, vaikka jo nimen pitäisi riittää kertomaan, että kyse on jokaisen omien etujen valvomisesta. Ohessa maallikon siis ei-juristin näkökulma asiaan.
Anni Pekkanen
maanantai 28.2.2022 klo 11:41
Melkein jokaisella on lompakossa jokin etukortti ja päässä tunnukset useampaan verkkokauppaan. Jäsenyyden kautta saa etuja ja työmarkkinajärjestöt valvovat, ettei oikeuksiasi poljeta jne. Ja silti, mikä siinä on, että se omien etujen kannalta kaikkein tärkein etukortti eli edunvalvontavaltakirja edelleen puuttuu monelta?
Miksi? No siksi!
Tarvitseeko tätä edes perustella mitenkään? Jos sinä sairastuisit vakavasti, dementoituisit tai joutuisit pahaan onnettomuuteen ja menettäisit oman toimintakykysi, haluaisit varmasti, että elämäsi jatkuisi mahdollisimman pitkälle entisen kaltaisena. Kukaan, ei edes aviopuolisosi, ei kuitenkaan ole lain silmissä oikeutettu huolehtimaan raha-asioistasi, jos et ole häntä siihen etukäteen valtuuttanut.
Jos haluat, että tunnettu viihdelehti tipahtaa edelleen postiluukustasi torstaisin ja pääset kerran kuussa kampaajalle, tee edunvalvontavaltakirja. Jos sinulta puuttuu edunvalvontavaltuutus, asiasi saattavat päätyä täysin vieraan viranomaisen hoidettaviksi, eikä silloin kukaan voi taata, että saat edelleen hiuksesi trimmiin säännöllisesti ja tiedot valtakunnan suurimmista juoruista. Jos haluat, että asioitasi hoitaa varmasti joku, joka tuntee sinut ja tarpeesi, tee edunvalvontavaltuutus.
Se voi tapahtua arjessa
Nyt kevättalvella jäisellä pihatiellä liukastellessa sitä miettii, että josko sitä keski-iässä kehtaisi laittaa nastat kenkien pohjiin, ettei livetessä lonkka murru. Kun riskiä on jo vähentänyt vaihtamalla korot tasapohjiin, niin miksei asiaa veisi ihan loppuun asti ja tekisi sen edunvalvontavaltuutuksenkin kuntoon?
Oma toimintakyky voi mennä vaikka tänään illalla, kun olet viemässä roskia. Loppujen lopuksi sinun kannaltasi ei ole tärkeintä, onko huoltoyhtiö hoitanut hiekoituksen huolimattomasti. Jos satut kaatumaan niin pahasti, että saat aivovamman, etkä kykene jatkossa enää edes itse kävelemään sinne katokselle tai hahmottamaan, miten tarttua roskapussiin, sinun kannaltasi tärkeintä eivät ole rahalliset korvaukset vaan se, että joku voi yleensä hoitaa asioitasi sinun etujesi mukaisesti. Ja sitä paitsi, saatat tarvita myös niiden korvausten hakemiseen edunvalvontavaltuutettusi apua.
Se voi tapahtua vapaalla
Kevättä odotellessa olen nähnyt unia rakkaasta punaisesta babystani. Sillä ei ehkä ihan Ferrarin vauhteihin ylletä, mutta mukavasti kiihtyy valoista kuitenkin. Käytän moottoripyörävakuutukseen noin 500 € vuodessa, ja olen hankkinut mahdollisimman turvalliset varusteet, että välttyisin pahemmilta haavereilta. Viimeisin ostos oli itselle joululahjaksi hankittu ajoreppu, jonka kovan kuoren pitäisi suojata läppäriä, jos satun kaatamaan pyörän. Mutta riittävätkö perinteiset suojavarusteet sittenkään?
Todellisuus on kuitenkin karu ja rikkoutunut läppäri varmasti se pienin murhe, kun raahautuu pitkin asfalttia 300 kiloisen metallimöhkäleen mukana.
Autokoulun opettajakin sanoi aikanaan, että on vaan kahdenlaisia motoristeja, sellaisia, jotka ovat kaatuneet ja sellaisia, jotka tulevat kaatumaan. Ennen kuin hyppää sinne mopon selkään, on syytä tehdä edunvalvontavaltuutus kuntoon, jos takapyörä ei vaikka pidäkään, kun ensimmäisen kerran talven jälkeen tulet vauhdilla hiekkaiseen mutkaan. Ja kannattaa pitää mielessä, että jos se hiekka sattuu pyörän alle vähän pahemmassa kurvissa, ei edunvalvontavaltuutus välttämättä ole enää se tärkein paperi. Silloin olisi hyvä, jos kotoa piirongin laatikosta löytyisi myös hoito- ja hoivatahto ja testamentti.
Ei. Minä en ole ajatellut alkaa pelkäämään, eikä sinunkaan pitäisi. Elämästä kuuluu nauttia, mutta fiksu tekee paperit kuntoon.
Kenelle pitäisi omat asiat luottaa?
Minulla on monta hyvää ystävää, useampi sellainen, johon koen voivani luottaa. Mutta kuinka helppoa loppujen lopuksi on nimetä se kaikkein luotettavin? Entä onko luotettavin ihminen välttämättä kuitenkaan se, joka parhaiten kykenisi minun asioitani hoitamaan, jos tosi tulee kyseeseen? Kuka minut oikeastaan tuntee kaikkein parhaiten ja onko se jopa omalta kannaltani huono, jos asioitani hoidettaisiin juuri siten kuin minä itse valitsisin -minä kun osaan olla aikamoinen jääräpää. Entistä pomoa lainaten ”outo, erikoinen ja vaikea”.
Edunvalvontavaltakirja ei kuitenkaan ole minkään ystävien paremmuuslistaus, joten älä ajattele sitä sellaisena. Jos sinulla on monta luotettavaa läheistä, aina parempi! Silloinhan sinulla ei pitäisi olla mitään ongelmaa nimetä itsellesi valtuutettua ja useampaa varalle.
Edunvalvontavaltakirjan tekeminen on varautumista pahaan tilanteeseen, jota ei välttämättä koskaan eteen tule. Mutta jos tulee, tiedät, että asiasi ovat hyvissä käsissä.
