Perhe

Perheitä on monenlaisia ja onkin mahdoton määritellä, millainen on tämän päivän tyypillinen perhe. Yhä useammalle perhe muodostuu ihmisistä, jotka kokee tärkeiksi ja itselleen rakkaiksi. Sukusidettä ei enää nähdä välttämättömänä. Lain silmissä perhekäsitys on kuitenkin edelleen melko perinteinen. Oikeanlaisten asiakirjojen avulla on tästä huolimatta mahdollista huolehtia siitä, että oman perheen talous on turvattu joka tilanteessa.

Ydinperhe

Ydinperhe termiä käytetään edelleen aktiivisesti, vaikka moni kokeekin sen vanhentuneena käsitteenä. Ydinperheellä tarkoitetaan perhettä, johon kuuluuvat aikuiset vanhemmat sekä heidän yhteiset biologiset lapsensa. Ydinperheeseen syntyvillä lapsilla on automaattisesti tiettyjä juridisia oikeuksia, kuten oikeus periä vanhempansa. 

Lue lisää:

Sateenkaariperhe

Sateenkaariperheessä ainakin yksi vanhemmista kuuluu sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön. Lainsäädännön osalta suurin merkitys on vanhemmuuten liittyvällä termistöllä. Sateenkaariperheissä kuten muissakin perheissä voi olla sekä juridisia vanhempia että juridisia huoltajia. Perimykseen vaikuttaa se, onko lapsen huoltaja vai vanhempi. Jos perheeseen kuuluu useampi vanhempi, on syytä miettiä kaikkien juridinen asema suhteessa lapseen.

Lue lisää:

  • Artikkeli tulossa: Muistilista sateenkaariperheen lakiasioista

Kansainvälinen perhe

Matkustaminen ja teknologian kehitys on tehnyt maailmasta entistä pienemmän. Myös kansainväliset perheet ovat siten lisääntyneet. Vanhemmilla saattaa olla keskenään eri kansalaisuus ja yhteisillä lapsilla esimerkiksi kaksoiskansalaisuus. Se, mitä lakia noudatetaan esimerkiksi erotilanteessa vaihtelee sen mukaan, onko maassa, jossa lapsen huollosta sovitaan voimassa kansainvälinen asiaa koskeva sopimus. Myös avioerolainäädäntö ja perimykseen liittyvä lainsäädäntö saattaa poiketa Suomen vastaavista. 

Lue lisää:

  • Artikkeli tulossa: Muistilista kansainvälisen perheen lakiasioista

Uusperhe

Nykyään noin 9 % perheistä on uusperheitä. Uusperheissä elää yhteensä 50 607 henkeä ja joka kymmenes lapsi kasvaa uusperheessä (Tilastokeskus 2019). Uusperheiden osalta merkittävään asemaan nousevat mm. periminen ja vanhemmuuden eri käsitteet. Jotta talousasiat eivät aiheuttaisi turhia erimielisyyksiä, kannattaa vanhemmuuden lisäksi keskustella myös niistä. Uusperhettä perustettaessa on hyvä myös varmistaa, että esimerkiksi ositus edellisen liiton jäljiltä on hoidettu kunnolla.

Lue lisää:

  • Artikkeli tulossa: Muistilista uusperheen lakiasioista

Yhden vanhemman perhe

Vuonna 2019 Suomessa oli yhden vanhemman perheitä 186 773 kappaletta (Tilastokeskus 2020). Perheessä voi olla yksi vanhempi monesta syystä, eron tai kuoleman johdosta, mutta myös oman valinnan tai muiden olosuhteiden seurauksena. Yhden vanhemman perheessä kannattaa pohtia lasten asemaa, mikäli ainoalle vanhemmalle sattuisi tapahtumaan jotain. Vaikka lapsen huoltajuutta ei voikaan lain mukaan "testamentata" siitä voi kuitenkin esittää kirjallisen toiveen. 

Lue lisää:

  • Artikkeli tulossa: Muistilista yhden vanhemman perheen lakiasioista

Mietityttävätkö perheen lakiasiat?

Ole yhteydessä asiakaspalveluumme.

Asiakaspalvelumme on auki maanantaista torstaihin klo 8.00–20.00 ja perjantaisin klo 8.00–17.00.

010 3379 150
asiakaspalvelu@lexly.fi

Kaikille perheille tärkeät asiakirjat

Oli perhe sitten millainen tahansa, kannattaa ainakin seuraavista asiakirjoista huolehtia. Pelkästään niiden avulla saa perusasiat jo hyvälle mallille.

Testamentti

Tekemällä testamentin voit varmistaa, että juuri ne ihmiset perivät sinut joiden haluatkin perivän. Esimerkiksi avopuoliso ei peri ilman testamenttia. Testamentti on oiva keino luoda taloudellista turvaa rakkaillesi, ja samalla vähenevät yllätykset ja epäselvyydet. Testamentilla voit myös suojata perintösi pysymisen juuri niiden ihmisten käsissä, joille haluatkin sen jäävän pidemmän päälle.

Lue lisää täältä.

Edunvalvontavaltakirja

Edunvalvontavaltuutus eli edunvalvontavaltakirja on tulevaisuuden turvaksi ennakolta tehtävä yleisvaltakirja, jolla valtuutat itse valitsemasi ihmisen hoitamaan asioitasi ja päättämään puolestasi sen varalta, että oma toimintakykysi alenisi onnettomuuden, sairastumisen tai korkean iän vuoksi. Kenelläkään läheiselläsi ei ole oikeutta toimia puolestasi ilman erikseen annettua lupaa. Edunvalvontavaltakirjan tekeminen on järkevää aivan kaikille.

 

Lue lisää täältä.

Hoito- ja hoivatahto

Hoitotahto koskee sairaanhoitoa ja terveydentilaasi koskevaa päätöksentekoa niissä tilanteissa, jossa et itse pysty ilmaisemaan tahtoasi. Hoitotahdon olemassaolo vahvistaa itsemääräämisoikeuttasi ja takaa, ettei sinua hoideta tavalla jota et haluaisi. Hoivatahtoon merkityt tahdonilmaisut taas eivät ole pakottavia vaan enemmän toiveiden kaltaisia. Tyypillisiä hoivatahdonilmauksia ovat esimerkiksi musiikkiin, liikuntaan, ulkoiluun, kauneudenhoitoon, lempiruokiin tai muihin henkilön erityisiin kiinnostuksen kohteisiin liittyvät valinnat ja toiveet.

Lue lisää täältä.