Edunvalvontavaltakirja, edunvalvontavaltuutus

Miksi edunvalvontavaltuutus tulisi olla kaikilla 18 vuotta täyttäneillä?

Edunvalvontavaltakirjan tekeminen on helpoin ja vaivattomin tapa järjestää omien asioiden hoitaminen tulevaisuudessa. Vaikka tuntisit juuri nyt olevasi hyvinvoiva ja vielä nuori, elämä voi yllättää ikävällä tavalla meistä jokaisen. Jos sairastut, joudut onnettomuuteen tai tulet vanhuuden heikoksi, edunvalvontavaltakirjan tekemällä voit varmistaa, ettei päätösvalta omista asioistasi jää holhousviranomaiselle eli Digi- ja väestötietovirastolle vaan läheisesi pystyvät hoitamaan asioitasi haluamallasi tavalla. Edunvalvontavaltakirjan tekemällä voit poistaa läheisiltäsi kaikki ylimääräiset byrokraattiset velvoitteet, joita asioiden hoitamiseen ilman edunvalvontavaltakirjaa liittyy.

Tekemällä edunvalvontavaltakirjan annat valitsemallesi henkilölle luvan hoitaa raha-asioitasi ja muita taloudellisia sekä henkilöäsi koskevia asioitasi siltä varalta, että oma toimintakykysi pettää myöhemmin tulevaisuudessa esimerkiksi sairauden, onnettomuuden tai ikääntymisen seurauksena. Edunvalvontavaltakirja on kuin vakuutus oman toimintakyvyn heikkenemisen varalta ja se tulisi olla kaikilla 18 vuotta täyttäneillä!

Älä sekoita edunvalvontavaltuutusta edunvalvontaan

Edunvalvontavaltuutus on monelle mysteeri ja se sekoitetaan usein edunvalvontaan. Edunvalvontavaltuutus perustuu valtakirjaan, jossa henkilö itse terveenä ollessaan valitsee, kuka hänen asioitaan hoitaa ja kuinka niitä hoidetaan, jos oma toiminta- ja päätöksentekokyky pettävät. Edunvalvonnassa henkilölle määrätään edunvalvoja holhousviranomaisen toimesta. Jos edunvalvojaksi suostuvia ei ole lähipiirissä, tehtävään määrätään kunnan tai kaupungin yleinen edunvalvoja.

Ilman edunvalvontavaltuutusta oma läheinen voi joutua määrätyksi edunvalvontaan, koska hänen asioidensa hoitoa ei ole järjestetty muulla tavoin.

Valtuutettuna toimivan puolison, lapsen, sisaruksen tai muun luottohenkilön näkökulmasta katsottuna varsinainen pihvi on se, että valtuutettuna oman läheisen asioiden hoito on helpompaa, se vaatii vain vähän asiointia holhousviranomaisen kanssa eikä valtuutetun tarvitse esimerkiksi antaa vuositiliä Digi- ja väestötietovirastolle (ent. maisraatti).

Tarvitaanko edunvalvontavaltakirjan tekemiseen lakimies?

Monet haluavat laatia edunvalvontavaltakirjansa itse erilaisia ohjeita, lomakkeita, malleja ja pohjia hyödyntäen. Useissa tapauksissa itse laadituissa asiakirjoissa on puutteita ja suoranaisia virheitä paitsi sisällön myös muotomääräysten osalta. Liian usein myös todistajat ovat esteellisiä, mikä aiheuttaa automaattisesti sen, ettei Digi- ja väestötietovirasto voi hyväksyä ja vahvistaa edunvalvontavaltakirjaa sitten, jos sen käyttöönotolle tulee tarve. Valtuutettu ei voi toimia edunvalvontavaltuutuksen perusteella ennen kuin sen käyttöönotolle on tarve ja holhousviranomainen on sen vahvistanut.

Sen sijaan, että kysytään, voinko tehdä edunvalvontavaltuutuksen itse, olisi suositeltavampaa kysyä, osaanko tehdä edunvalvontavaltuutuksen itse? Erehdymme liian usein ajattelemaa, että sama perusedunvalvontavaltuutus sopii kaikille. Ei sovi.

Miksi edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä Lexlyn verkkopalvelussa tai juristimme avulla?

Edunvalvontavaltakirjan tekeminen onnistuu itsenäisesti Lexlyn verkkopalvelussa tai yhdessä edunvalvontaoikeuden tuntevien juristiemme avulla.

Valitsitpa kumman palvelukanavan tahansa, sinun ei tarvitse kaivaa esille edunvalvontavaltakirjan mallia tai vanhaa edunvalvontavaltakirjan pohjaa taikka edes tietää, mitä asioita edunvalvontavaltuutukseen tulisi kirjata. Verkkopalvelumme ja juristimme tietää kysyä juuri sinun tilanteeseesi sopivat kysymykset. Edunvalvontavaltuutus räätälöityy myös verkkopalvelussa sinun tarpeisiisi sopivaksi. 

Juristimme palvelevat ympäri Suomen etävastaanotolla. Toimistomme sijaitsevat Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Varaa oma aikasi soittamalla 010 3379 150 tai lähetä meille sähköpostia asiakaspalvelu@lexly.fi