Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltakirja on ainoa asiakirja jolla voit turvata asioidesi hoidon toivomallasi tavalla myös tulevaisuudessa. Jos et itse pysty hoitamaan asioitasi sairauden, terveyden heikentymisen, iän tai tapaturman vuoksi, voit edunvalvontavaltakirjalla määritellä, kuka hoitaa asioitasi ja miten niitä hoidetaan. Edunvalvontavaltakirja tulee kuitenkin tehdä etukäteen eli silloin, kun oma toimintakykysi ei ole vielä heikentynyt merkittävästi.

Edunvalvontavaltuutettuina toimivat useimmiten perheenjäsenet tai muut valtuutuksen antajalle läheiset henkilöt. Edunvalvontavaltuutettu voi olla esimerkiksi puolisosi, sisaruksesi, lapsesi, ystäväsi tai joku muu tehtävään sopiva henkilö. Edunvalvontavaltakirjassa kannattaa nimetä useampi henkilö: Toissijainen valtuutettu nimetään siltä varalta, että ensisijainen valtuutettusi ei pysty tai en enää halua hoitaa asioitasi. Varavaltuutettu nimetään siltä varalta, että varsinainen valtuutettusi tarvitsee väliaikaisen sijaisen. Voit nimetä useamman toissijaisen valtuutetun ja varavaltuutetun. Usein he ovat keskenään samoja henkilöitä.

Edunvalvontavaltuutus annetaan kirjallisesti edunvalvontavaltakirjan muodossa. Edunvalvontavaltuutuksen tulee olla riittävän kattava, jotta sen avulla voidaan hoitaa sekä kaikki taloudelliset että henkilöä koskevat asiasi. Valtuutusta varten ei yleensä ole olemassa juuri sinun tilanteeseesi ja tarpeisiisi sopivaa valmista mallipohjaa. Edunvalvontavaltakirjan tekemisessä kannattaa käyttää apuna asiantuntevaa juristia tai verkkopalvelua, joka räätälöi edunvalvontavaltakirjan juuri sinun elämäntilanteeseesi sopivaksi.

Edunvalvontavaltuutuksesta puhuttaessa monella syntyy huoli siitä, luopuuko omasta päätösvallastaan valtakirjan allekirjoittaessaan. Tämä huoli on kuitenkin turha. Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen ja allekirjoittaminen ei vaikuta elämääsi mitenkään niin kauan kuin olet itse kykenevä hoitamaan asioitasi. Valtuutuksen antamalla olet kuitenkin ikään kuin vakuuttanut asioidesi hoidon tulevaisuuden varalta.

Edunvalvontavaltakirjalla valtuuttaja voi itse päättää, mitä asioita hänen puolestaan hoidetaan, miten niitä hoidetaan ja kenen toimesta asioita hoidetaan. Valtuuttaja voi esimerkiksi määrittää, että edunvalvontavaltuutettu saa myydä kiinteistöjä. Edunvalvonnassa viranomainen taas hoitaa asioitasi. Edunvalvonnassa asioitasi saattaa hoitaa yleinen edunvalvoja, joka on sinulle täysin vieras ihminen. Yleisen edunvalvojan hakeminen on yleensä pitkä ja työläs prosessi etkä itse voi juuri vaikuttaa siihen, miten asiasi hoituvat.  

Emme suosittele edunvalvontavaltakirjan tekemistä täysin omatoimisesti. Asiantuntijan avun kysyminen on aina järkevää, jotta edunvalvontavaltakirja täyttää kaikki lain sille asettamat vaatimukset, ja jotta sinun oma tahtosi varmasti tulee selkeästi ilmi.

Valtuuttaja voi edunvalvontavaltakirjassa päättää mahdollisesta edunvalvontavaltuutetun palkkiosta. Jos valtuuttaja ei ole määrännyt mitään palkkiosta eikä kulujen korvaamisesta, valtuutetulla on oikeus saada valtuuttajan varoista korvaus tarpeellisista kuluistaan sekä tehtävänsä laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen palkkio.  

Edunvalvontavaltakirja kannattaa laatia ennen kuin oma toimintakyky heikkenee merkittävästi. Et voi koskaan tietää mitä elämässä tapahtuu, mutta edunvalvontavaltakirjan avulla voit ainakin varautua myös siihen, ettei kaikki aina suju ihanteellisesti. 

Digi- ja väestötietoviraston tulee vahvistaa edunvalvontavaltakirja ennen kuin se astuu voimaan. Vahvistaminen tapahtuu siis vasta silloin kun valtuuttajan toimintakyky on heikentynyt niin, että hän ei voi itse hoitaa omia asioitaan. Vahvistamista varten tarvitaan käytännössä myös aina lääkärinlausunto, jolla valtuuttajan terveydentilan heikkous voidaan todentaa.

Oma lapsi voi toimia edunvalvontavaltuutettuna kuten kuka tahansa muukin läheinen. Ei löydy mitään määräystä, jonka mukaan oma perhejäsen ei saisi toimia edunvalvontavaltuutettuna. Edunvalvontavaltuutetun pitää olla täysi-ikäinen ja luotettava henkilö. Jos oma lapsi toimii valtuutettuna, on erittäin tärkeää nimetä lisäksi myös esteetön varavaltuutettu. Edunvalvontavaltuutettuna lapsesi ei esimerkiksi voi myydä omaisuuttasi omalle puolisolleen, koska hän on siihen esteellinen.

Ei, vaikka tämä on yleinen väärinkäsitys. Kenelläkään toisella ei ole automaattista oikeutta hoitaa toisen aikuisen ”virallisia” asioita ilman erillistä lupaa. Jos oma toimintakyky on alentunut, tuo lupa on joko edunvalvontavaltuutus tai holhoustoimilain mukainen edunvalvonta.

Tavanomaiset valtuutukset kuten pankkiin annettu valtuutus toiselle henkilölle tai Suomi.fi-valtuutus ovat toimiva ratkaisu niin kauan, kun valtuutuksen antaja on itse toimintakykyinen. Jos / kun oma toimintakyky on alentunut merkittävästi, tavanomaiset valtuutukset eivät enää ole päteviä. Tällöin tarvitaan joko edunvalvontavaltuutus tai holhoustoimilain mukainen edunvalvonta.

Edunvalvontavaltakirja on määrämuotoinen juridinen yleisvaltuutus kaikkien talousasioittesi hoitamiseen ja päätöksentekoon sinua itseäsi koskevissa asioissa. Tämän asiakirjan huolellinen laatiminen on erittäin tärkeää. Holhousviranomainen eli Digi- ja väestötietovirasto hylkää vuosittain jopa 20% vahvistettavaksi toimitetuista edunvalvontavaltakirjoista niissä olevien puutteiden ja virheiden vuoksi.