Kyllä on. Vaikka puolisot eivät edes vaatisi toisiltaan mitään avioeron jälkeen, tämäkin asia on sovittava ositussopimuksessa. Vasta osituksen jälkeen tiedetään varmaksi, kuka omistaa avioliiton päättymisen jälkeen minkäkin omaisuuden. Jos puolisoilla oli avioehto, tehdään omaisuuden erottelu. Puolisoilla voi olla myös avio-oikeuden alaista eli molemmille jaettavaa omaisuutta sekä omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, tällöin tehdään omaisuuden erottelu ja ositus.
Usein puolisot päätyvät lunastamaan avioeron jälkeen toiselta omaisuutta, esimerkiksi yhteisenä kotina käytetyn asunnon tai kesämökin. Lunastamiseen ei kuitenkaan tarvita erillistä kauppakirjaa vaan lunastaminen toteutetaan osituksen tai omaisuuden erottelun yhteydessä. Osituksessa tehtäviin varallisuuden siirtoihin voi liittyä myös merkittäviä verohyötyjä, jotka vain aviovarallisuusoikeuteen erikoistunut juristi osaa ottaa huomioon. Osituksesta laaditaan ositussopimukseksi tai osituskirjaksi kutsuttu asiakirja.
Milloin osituksen voi tehdä ja voiko siitä kieltäytyä?
Ositus kannattaa tehdä useinmiten heti, kun ositusperuste on syntynyt. Tämä tarkoittaa sitä hetkeä, kun avioero on tullut käräjäoikeudessa vireille, tai kun toinen aviopuolisoista on kuollut. Avioeron ei tarvitse olla lopullinen eikä harkinta-ajan kulunut loppuun ennen osituksen toimittamista.
Kummallakin puolisolla on oikeus vaatia ositusta eikä toinen voi siitä kieltäytyä. Viime kädessä ositus tapahtuu käräjäoikeuden määräämään pesänjakajan avustuksella. Jos toinen puolisoista kieltäytyy keskustelemasta ja pysyy asiassa passiivisena, toinen voi aina viime kädessä turvautua pesänjakajan apuun. Tämä on luonnollisesti kaikista kallein vaihtoehto tehdä ositus. Pesänjakajan kulut jakautuvat molempien puolisoiden maksettavaksi.
Tiesitkö, että omaisuuden jaosta kannattaa usein sopia jo ennen avioeron hakemista?
Usein osituksen tosiasiallisesta sisällöstä kannattaa sopia jo ennen avioeron hakemista. Tällöin voidaan tehdä osituksen esisopimus tai laatia varsinainen osituskirja allekirjoittamista ja päiväämistä vaille valmiiksi. Ennen avioeron vireille saattamista voi olla myös tarkoituksenmukaista keskustella lakimiehen kanssa ositussopimuksen, avioehtosopimuksen ja muiden sopimusten kokonaisuudesta, jotta voidaan pyrkiä mahdollisimman hyvään ja verotuksellisesti edulliseen lopputulokseen. Tämä toki vaatii sitä, että osapuolet ovat kykeneviä keskustelemaan asioista vielä keskenään tällä laajuudella.
Varaa aika lakineuvontaan
Tiesithän, että tarjoamme myös lakineuvontaa? Jos sinulla ei ole tarvetta varsinaiselle lakiasiakirjalle, mutta perheoikeudelliset kysymykset mietityttävät, voit varata itsellesi ajan lakineuvontaan. Neuvonnasta laskutamme sinua aina käytetyn ajan mukaan.
Voitte hoitaa avioeroon liittyvän osituksen juuri teille sopivalla tavalla. Juristin voitte tavata joko etänä tai kasvotusten toimistollamme.
Saatte aina henkilökohtaista palvelua osituksen toteuttamiseksi sopimallanne tavalla. Jos teillä on erimielisyyksiä, autamme teitä sopimaan omaisuutenne jaosta.
Varmistamme, että ositus vastaa sovittua ja otamme huomioon veroseuraamukset.
Lähetämme teille laskun toivomallanne tavalla joko sähköpostitse tai postitse.
Videoiden katsominen edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä
Ositus tarkoittaa puolisoiden avio-oikeuden alaisen varallisuuden jakamista avioerotilanteessa. Kun avio-oikeuden alainen omaisuus on laskettu yhteen, se jaetaan puoliksi puolisoiden kesken. Ositus voidaan toimittaa heti, kun avioeroasia on tullut tuomioistuimessa vireille.
Onko ositus pakko tehdä avioerossa?
Ositusta avioeron jälkeen ei ole pakko tehdä heti. Ex-puolisoiden oikeus vaatia ositusta ei kuitenkaan koskaan vanhene, joten puolisoilla on aina oikeus vaatia vanhankin avioeron ositusta. Tämän takia ositus on hyvä tehdä heti avioeron yhteydessä, jotta mahdollisilta tulevaisuuden ongelmallisuuksilta säästytään. Kirjallista osituskirjaa vaaditaan kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun joskus tulevaisuudessa ollaan suorittamassa perunkirjoitusta entisen avioparin toisen osapuolen menehtymisen jälkeen. Muutoin ei voida päästä selvyyteen siitä, mikä omaisuus todellisuudessa kuuluu kuolinpesään.
Mitä jos ei suostu ositukseen?
Jos toinen puolisoista ei suostu tekemään ositusta, voi toinen puoliso aina hakea käräjäoikeudelta päätöstä määrätä pesänjakaja suorittamaan osituksen. Tällöin pesänjakaja hoitaa osituksen vastustelevasta ex-puolisosta huolimatta.
Voiko osituksen tehdä avioeron jälkeen?
Eronneilla puolisoilla on aina oikeus vaatia avio-oikeuden alaisen varallisuuden ositusta. Tämä koskee myös tilanteita, joissa edellinen puoliso on jo kuollut, mutta avioeron ositusta ei olla tehty. Ositusta voidaan vaatia siitä hetkestä, kun avioeroasia on tullut vireille tuomioistuimessa.
Pitääkö tehdä ositus jos on avioehto?
Ositusta avioeron jälkeen ei ole pakko tehdä. Kumpikin puolisoista voi kuitenkin vaatia osituksen tekemistä avioeron jälkeen, jolloin avioehto ja sen sisältö tulee ottaa huomioon ositusta tehtäessä.
Onko ositukseen pakko suostua?
Vaikka ositus on tärkeä tehdä, laki ei velvoita puolisoita tekemään ositusta avioerossa. Molemmilla puolisoilla on kuitenkin oikeus vaatia osituksen tekemistä, ja riitaisissa tapauksissa puoliso voi pyytää käräjäoikeutta määräämään pesänselvittäjän toimittamaan osituksen.
Milloin oikeus vaatia ositusta vanhenee?
Avioeron jälkeen molemmilla puolisoilla on oikeus vaatia avio-oikeuden alaisen omaisuuden ositusta. Jos ositusta ei ole tehty, osapuolilla on oikeus vaatia osituksen toimittamista niin kauan kuin itse on elossa. Tämä koskee myös tilanteita, joissa toinen entinen puoliso on jo menehtynyt.
Pitääkö ositus rekisteröidä?
Osituksesta tulee laatia osituskirja. Tämän osituskirjan voi rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastossa, mutta se ei ole välttämätöntä ja osituskirja on pätevä, vaikkei sitä olisi rekisteröity.
Voiko osituksen sopia suullisesti?
Jos osituksesta on sovittu suullisesti, sitä on mahdotonta näyttää toteen jos toinen puolisoista päättää tulevaisuudessa kyseenalaistaa osituksen. Tämän takia on ehdottoman tärkeää, että tehdystä osituksesta laaditaan myös kirjallinen osituskirja.
Pitääkö ositussopimuksessa olla todistajat?
Osituskirjaan tarvitaan molempien puolisoiden allekirjoitukset ja näiden lisäksi myös kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset.
Ositukseen liittyvä lainsäädäntö on huonosti yleisessä tiedossa. Mitä kuuluu kenellekin ja mistä asioista voi osituksessa sopia. Ositukseen liittyy usein myös verotuksellisia kysymyksiä, jotka asiantunteva perhejuristi osaa huomioida.
