Suomessa on paljon jakamattomia kuolinpesiä. Usein ajatellaan, että kuolinpesän jakamatta jättämisestä voi olla tulevaisuudessa hyötyä. Jakamatonta kuolinpesää hallitaan yhdessä. Kuolinpesän yhteishallinnosta puhutaan usein perikuntana. Yhteishallinto tarkoittaa, että kuolinpesää koskevat päätökset tehdään yhdessä. Jos perittävä oli kuollessaan naimisissa tai ositus on tekemättä aiemmin päättyneen avioliiton jälkeen, ennen perinnönjakoa tehdään ositus. Jokainen perillinen voi vaatia perinnönjakoa.
Suosittelemme ottamaan selvää perinnönjaon hyödyistä. Perinnönjaolla voi olla vaikutuksia esimerkiksi verotukseen, joten suosittelemme hyödyntämään osaavan asiantuntijan neuvot.
Mitä pitää ottaa huomioon, jos perillinen on alaikäinen tai edunvalvonnassa?
Jos kuolinpesän kuuluu alaikäinen tai edunvalvonnassa oleva perillinen, edunvalvojalle tarvitaan edunvalvojan sijainen, jos edunvalvoja on saman kuolinpesän osakas tai perinnönjakoon liittyy muu holhoustoimilain mukainen eturistiriitatilanne. Lisäksi perinnöjakoon tarvitaan tällöin holhousviranomaisen eli Digi- ja väestötietoviraston lupa.
Jos kuolinpesään kuuluu henkilö, jonka edunvalvontavaltuutus on vahvistettu, häntä edustaa kuolinpesässä hänen valtuutettunsa tai esteetön varavaltuutettunsa. Perinnönjakoon ei vaadita hänen osaltaan Digi- ja väestötietoviraston lupaa, jollei edunvalvontavaltakirja muuta johdu.
Autamme perinnönjaon toimittamisessa juuri teille sopivalla tavalla.
Juristimme kanssa saatte aina henkilökohtaista ja ammattitaitoista palvelua. Ohjeistamme perinnönjaossa vaihe vaiheelta veroseuraamukset huomioon ottaen.
Perinnönjakotilaisuus järjestetään toivomallanne tavalla joko videoyhteyden avulla tai toimistollamme. Huolehdimme myös siitä, että kuolinpesän osakkaiden valtakirjat ovat kunnossa.
Juristipalvelussamme lähetämme teille laskun sähköpostitse tai postitse, kun perinnönjako on valmis. Kaikki asiakirjasi löydät kirjautumalla OmaLexlyyn.
Videoiden katsominen edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä
Kuolinpesä on selvitettävä ja ositettava ennen perinnönjakoa
Perunkirjoituksen jälkeen alkaa niin sanottu pesänselvitysvaihe. Pesänsevitysvaihe tarkoittaa kuolinpesän jakokuntoon saattamista sekä kuolinpesän velkojen maksemista tai kattamista muulla tavoin.
Pesänselvitys voidaan toteuttaa joko osakkaiden tai heidän valtuuttamansa henkilön toimesta. Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen pesänselvityksestä, he voivat hakea pesänselvittäjää käräjäoikeudelta.
Jos vainaja oli avioliitossa eikä avio-oikeutta ole poissuljettu avioehtosopimuksella, tulee ennen perinnönjakoa tehdä ositus. Jos aviopuolisoilla oli avioehto, puolisoiden välillä tehdään omaisuuden erottelu. Vasta aviopuolisoiden välisen omaisuuden osituksen tai erottelun jälkeen tiedetään, mikä omaisuus kuuluu perittävälle ja jaetaan perinnönjaossa hänen perillisilleen joko lain tai testamenttimääräysten mukaan.