Valtakirja asuntokauppaa varten

Virheitä asuntokaupassa voivat olla homevaurio, rakennusvirhe, sisäilmaongelma, laitteiden toimimattomuus, taloudellinen virhe ja oikeudellinen virhe. Kyse on taloudellisesta virheestä esim. jos myyjä on antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kyseisen asunnon omistamiseen tai käyttöön liittyvistä taloudellisista velvoitteista tai vastuista. Oikeudellinen virhe tarkoittaa että “Kaupan kohteessa on oikeudellinen virhe, jos sivullinen omistaa sen tai osan siitä taikka jos sivullisella on siihen pantti- tai muu oikeus eikä sopimuksesta seuraa, että ostajan on vastaanotettava kaupan kohde sivullisen oikeudesta johtuvin rajoituksin.” (Katso lisää kauppalaista 4:27§ ja 4:28§) 

Myyjällä on tiedonantovelvollisuus, joka tarkoittaa, että myyjällä on velvollisuus antaa kaikki tiedoissaan olevat seikat myytävästä asunnosta. Vastuu koskee laatuvirheitä, vallintavirheitä sekä oikeudellisia virheitä. Myyjällä on myös velvollisuus oikaista virheet. Tämä tarkoittaa, että ostaja voi vaatia, että virhe korjataan ilman että hänelle aiheutuu kustannuksia.  

Myyjä voi purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos sopimusrikkomus on olennainen. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet lisäajasta, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, myyjä saa purkaa kaupan jos ei maksua suoriteta lisäajan kuluessa. 

Ostaja voi perua asuntokaupat. Ostaja voi purkaa kaupan myyjän viivästyksen vuoksi. Ostaja voi myös perua kaupan, jos asunnossa ilmenee virheitä, jotka tulevat ostajan tiedoksi vasta ostotarjouksen jälkeen.

Ostajalla on selonottovelvollisuus. Ostajalla on myös velvollisuus ilmoittaa virheestä kohtuullisessa ajassa (virheilmoitus). Ostaja tekee virheilmoituksen myyjälle tai sille, joka vastaa virheen korjaamisesta. Ostaja ei myöskään saa vedota virheeseen, joka hänen olisi pitänyt huomioida ennen kaupan tekemistä. 

Asuntokaupassa ostajalla on selonottovelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että ostaja ei voi vedota virheen, josta hänen voidaan olettaa tienneen ennen kaupan tekemistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ostaja ei voi vedota virheeseen, joka hänen olisi pitänyt huomata jo asunnon tarkastaessaan.  

Jollei ostaja ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kahden vuoden kuluessa siitä, kun asunnon hallinta on luovutettu hänelle, hän menettää oikeutensa vedota virheeseen. Myyjä on siis vastuussa asunnosta 2 vuotta. 

Kiinteistövälittäjä on vastuussa siitä, että sekä ostajalle että myyjälle annetaan kaikki olennaiset tiedot kaupan kohteena olevaa asuntoa koskien. Kiinteistönvälittäjän vahingonkorvausvastuu perustuu usein tiedonanto- ja selonottovelvollisuuden laiminlyöntiin. 

Itse asuntokauppatilaisuudessa ostaja ja myyjä allekirjoittavat kauppakirjan. Ostaja ja myyjä ovat saaneet tutustua kauppakirjaan etukäteen. Myyjän ja ostajan pankkeihin pitää toimittaa tiettyjä asiakirjoja. Välittäjä toimittaa yleensä tarvittavat asiakirjat ostajalle. Välittäjä pyytää mahdolliset panttikirjat ja osakekirjat pankeista myyjän puolesta. Useimmiten kauppakirja allekirjoitetaan ostajan pankissa sen takia, että ostaja yleensä ottaa asuntolainaa kaupan yhteydessä. 

Asuntokaupan voi tehdä ilman välittäjää, ja samalla voi säästää ison summan rahaa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että kiinteistövälittäjä tarkistaa, että kaupat sujuvat oikealla tavalla. Kiinteistövälittäjä tilaa myös kuntotarkastuksen.