Sanasto
Tuntuuko lakisanasto hankalalta? Voit tarkistaa eri termien ja ilmaisujen merkityksen täältä.
A
Avioehtosopimus
Puolisot voivat rajoittaa avio-oikeutta avioehtosopimuksella. Avioehtosopimuksella voidaan myös palauttaa avio-oikeus omaisuuteen. Avioehtosopimus tulee tehdä määrämuodossa ja se rekisteröidään viranomaisella.
Avioero
Avioliiton päättäminen puolisoiden yhdessä tai erikseen tekemällä hakemuksella. Avioliiton päättymisen jälkeen täytyy toimittaa omaisuuden ositus. Avioliitto voi päättyä myös toisen puolison kuolemaan.
Avio-oikeuden alainen omaisuus
Aviopuolisoiden kaikki omaisuus on avio-oikeuden alaista. Avio-oikeutta voi rajoittaa avioehtosopimuksella tai kolmannen henkilön määräyksellä lahjakirjassa tai testamentissa.
Avio-oikeuden poissulkeminen
Avio-oikeuteen voivat vaikuttaa puolisot itse tekemällä avioehdon. Avio-oikeuteen voi vaikuttaa myös kolmannen henkilön tekemä testamentti tai lahjakirja.
Esimerkiksi, kun testamenttaa omaisuutta, kannattaa aina sulkea testamentinsaajien puolisoiden avio-oikeus pois. Avio-oikeuden poissulkeminen varmistaa, että peritty omaisuus pysyy testamentin tekijän haluamilla saajilla. Poistamalla testamentinsaajan puolison avio-oikeuden säästää testamentinsaajaa monelta harmilta tulevaisuudessa, kun peritty omaisuus ei yllättävässäkään erotilanteessa pääse lipsahtamaan tulevalle ex-puolisolle tai rasita taloudellisesti mahdollisessa ositustilanteessa testamentinsaajan avioliiton päättyessä.
Avio-oikeus
Avio-oikeus on suoraan laista tuleva oikeus, joka aviopuolisoilla on kaikkeen toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus on odottava oikeus: Se toteutetaan vasta avioliiton päättyessä. Avioliitto voi päättyä kahdella tavalla, joko avioeroon tai puolison kuolemaan.
Avio-oikeus on voimassa kaikissa avioliitoissa, jos puolisot eivät ole tehneet avioehtosopimusta ja näin rajoittaneet avio-oikeutta.
Kun avio-oikeus toteutetaan, kummankin puolison netto-omaisuus (omat varat miinus omat velat) lasketaan yhteen ja jaetaan laskennallisesti puolisoille tasan. Tämä puolittamisperiaate on pääsääntö.
Aviopuolisot
Avioliittoon vihitty pariskunta.
Avoliittolaki
Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta säädetään avoliittolaissa. Avoliittolakia sovelletaan pareihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.
Avoliittosopimus
Avopuolisot voivat sopia avoliiton aikana muun muassa yhteisen talouden kulujen jakamisesta avoliiton aikana ja yhteisomistuksen purkamisesta avoliiton päättymisen jälkeen. Todisteellisuuden vuoksi sopimus kannattaa laatia kirjallisesti.
Avopuoliso
Yhteisessä taloudessa asuvat puolisot, jotka eivät ole avioliitossa.
E
Edunvalvonta tai holhoustoimi
Toimintakyvyn heikentyessä ihmiselle voidaan määrätä edunvalvoja, joka alkaa hoitamaan päämiehen taloudellisia asioita. Holhoustoimilain mukainen edunvalvonta on raskaampi vaihtoehto asioiden järjestämiseen. Kevyempi malli on laatia etukäteen edunvalvontavaltakirja.
Edunvalvontavaltakirja
Edunvalvontavaltakirjalla voi varautua ennakolta oman toimintakyvyn heikkenemiseen. Edunvalvontavaltakirjassa nimetään henkilöt, jotka hoitavat asioita, jos siihen ei kykene itse. Edunvalvontavaltakirjassa voi antaa tarkempia ohjeita omaisuuden hoitamisesta.
Edunvalvontavaltuutus
Edunvalvontavaltuutuksella valtuutat valitsemasi henkilön toimimaan puolestasi ja tekemään päätöksiä puolestasi, jos oma toimintakykysi heikkenee esimerkiksi sairastumisen tai onnettomuuden seurauksena.
Esteetön varavaltuutettu
Jos kaikki edunvalvontavaltakirjassa valtuuttamasi henkilöt ovat perheenjäseniäsi, sukulaisiasi tai heidän puolisoitaan, voivat he olla esteellisiä henkilöitä toimimaan puolestasi joissakin tilanteissa. Mikäli haluat, että edunvalvontavaltakirjaa voidaan käyttää esimerkiksi omaisuuden lahjoittamiseen tai perinnöstä luopumiseen, on suositeltavaa merkitä edunvalvontavaltakirjaan esteetön varavaltuutettu, joka ei ole sukulainen tai sukulaisen puoliso.
H
Hallintaoikeus
Hallintaoikeudella tarkoitetaan oikeutta käyttää jotain omaisuutta tai esinettä hyvin samalla tapaa kuin omistaja.
Jos on esimerkiksi saanut hallintaoikeustestamentilla omaisuutta, on oikeus omaisuuden tuottoihin ja korkoihin. Hallintaoikeudella saatua omaisuutta ei kuitenkaan voi myydä, lahjoittaa tai muutoin hävittää. Omaisuutta hallintaoikeustestamentilla saanut henkilö ei ole velvollinen maksamaan perintöveroja. Omistajat maksavat kokonaisuudessaan perintöveron, mutta saavat kuitenkin vähentää maksettavasta verosta käyttöoikeuden arvon.
K
Kuolinpesä
Kuolinpesä tarkoittaa vainajan omaisuudesta ja veloista koostuvaa taloudellista kokonaisuutta. Kuolinpesää hallinnoivat pesän osakkaat, kunnes perinnönjako on suoritettu.
Kuolinpesän oikeudenomistajat
Kuolinpesän oikeudenomistajat ovat henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on oikeus kuolinpesän jäämistöön. Oikeus voi perustua joko lakiin tai testamenttiin. Huomioitavaa on, ettei oikeudenomistajat välttämättä ole kuolinpesän osakkaita.
Kuolinpesän osakas
Kuolinpesän osakkaita ovat henkilöt, jotka ovat tavalla tai toisella osallisia kuolinpesään. Osakkaita ovat perimysjärjestyksen mukaiset perilliset, yleistestamentinsaajat sekä leski, jonka avio-oikeutta vainajan omaisuuteen ei ole rajoitettu.
L
Lahjakirja
Asiakirja, jolla annetaan omaisuutta vastikkeetta ja määrätään lahjan ehdoista. Lahjoituksista on suositeltavaa laatia aina lahjakirja. Lahjakirjalla voidaan muun muassa määrätä lahja avio-oikeuden ulkopuoliseksi omaisuudeksi ja määrätä onko lahja saajansa ennakkoperintöä.
Lakiosa
Perimysjärjestyksessä lähimpien rintaperillisien oikeutta saada puolet perintöosastaan kutsutaan lakiosaksi. Mahdollisesta testamentista huolimatta lakiosa on aina maksettava rintaperillisille, jos he sitä vaativat.
Legaatti
Toinen nimitys: Erityisjälkisäädös. Antamalla legaatti testamentataan jotakin erityistä tai tarkkarajaista. Legaatin idea on siinä, että testamentilla halutaan antaa jollekulle jotain tiettyä omaisuutta. Se voi olla käytännössä mitä vain: tietty summa rahaa, osakkeita, koruja tai auto. Saajat voidaan nimetä erikseen tai saajina voivat olla vaikkapa kaikki siskon lapset. Legaatissa on tärkeää, että sekä omaisuus ja sen saaja on yksilöity tarkkaan.
Lesken tasinko-oikeus
Jos avioliitto päättyy aviopuolison kuolemaan ja leskeksi jäävä on varakkaampi kuin vainaja, omaisuuden jakamiseen on poikkeus. Vainajaa varakkaamman lesken ei tarvitse luovuttaa omaisuutta kuolinpesään eli vainajan perillisille.
Ei siis ole yhdentekevää se, kuoleeko varakkaampi puoliso ensin vai viimeksi. Asiaan vaikuttaa myös se, onko puolisoilla avioehtosopimus vai ei ja minkälainen tämä avioehtosopimus on. Lisäksi aviopuolison avio-oikeutta puolisonsa omaisuuteen saattaa rajoittaa jonkun muun henkilön esimerkiksi lahjakirjassa tai testamentissa antama määräys, jonka mukaan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta lahjana tai testamentilla saatuun omaisuuteen.
O
Omistusoikeus
Kuka on omaisuuden omistaja? Omistaja on se, kenen nimissä omaisuus on. Jos omaisuus on rekisteröity, kuten asunto-osakkeet ja kiinteistöt, omistajuus selviää helposti rekisteristä. Jos puhutaan esimerkiksi huonekaluista ja astioista, omistus voi olla joskus epäselvä. Omistusoikeuden yhteydessä voidaan puhua myös täydestä omistusoikeudesta, rajoitetusta omistusoikeudesta ja hallintaoikeudesta – varsinkin silloin, kun puhutaan perintöoikeudesta ja testamentista.
Omistusoikeustestamentti
Täysi omistusoikeustestamentti antaa testamentinsaajalle oikeuden käyttää omaisuutta haluamallaan tavalla. Täyden omistusoikeuden haltija voi myydä omaisuutta tai määrätä sitä eteenpäin omassa testamentissaan. On huomioitava, että mikäli perinnön on saanut rajoitetun omistusoikeustestamentin kautta, ei saaja voi testamentata omaisuutta eteenpäin. Omaisuuden myyntiä rajoitettu omistusoikeustestamentti ei estä.
Ositus
Avioliiton päättymisen jälkeen laadittava sopimus, jolla jaetaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö puolisoille ja puretaan mahdolliset yhteisomistussuhteet. Aviovarallisuusyhteys katkeaa vasta ositukseen. Jos avioliitto päättyy puolison kuolemaan, osituksen jälkeen toimitetaan perinnönjako. Ositus tulee laatia kirjallisesti. Jos osituksesta ei päästä sopimukseen, osituksen toimittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja.
Ositussopimus
Avioliiton päättymisen jälkeen laadittava sopimus, jolla jaetaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö puolisoille ja puretaan mahdolliset yhteisomistussuhteet. Aviovarallisuusyhteys katkeaa vasta ositukseen. Jos avioliitto päättyy puolison kuolemaan, osituksen jälkeen toimitetaan perinnönjako. Ositus tulee laatia kirjallisesti. Jos osituksesta ei päästä sopimukseen, osituksen toimittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja.
P
Perimysjärjestys
Lain eli perintökaaren määrittämää järjestystä, jossa perilliset perivät vainajan omaisuuden, kutsutaan perimysjärjestykseksi.
Perimysjärjestyksessä lähimmät perilliset perivät kaiken vainajan omaisuuden. Perimysjärjestys on seuraava:
- Ensisijaisia perillisiä ovat omat lapset ja heidän sijaantuloperilliset.
- Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, aviopuoliso perii omaisuuden. Lesken kuoleman jälkeen lesken omaisuus jaetaan pesänjaossa lesken ja ensiksi kuolleen perillisten kesken.
- Vanhemmat, sisarukset ja sisarusten sijaantuloperilliset.
- Isovanhemmat ja vanhempien sisarukset. Serkut eivät peri.
- Mikäli edellä mainittuja perillisiä ei ole, omaisuus menee valtiolle.
Perinnönjako
Kuoleman jälkeen laadittava sopimus, jolla vainajan omaisuus jaetaan perillisille ja testamentinsaajille. Osakkaat sopivat perinnönjaosta yhteisesti. Jos perinnönjaosta ei päästä sopimukseen, perinnönjaon toimittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja.
Perintö
Vainajalta kuolinhetken omaisuus mikä jaetaan perintökaaren ja mahdollisen testamentin mukaisesti perillisille.
Perintökaari
Perintökaari on laki, joka määrittelee perimysjärjestyksen eli sen, kuinka vainajan perintö jaetaan.
Perintöosa
Perintöosa on lakimääräisen perillisen suhteellinen osuus perinnöstä. Perintöosa täytetään perinnönjaossa konkreettisella omaisuudella.
Perunkirjoitus
Perunkirjoituksessa luetteloidaan vainajan varat ja velat sekä kuolinpesän osakkaat. Perunkirjoituksen toimittaa osakkaiden valitsemat uskotut miehet. Perunkirjoituksessa laadittavaa perukirjaa liitteineen tarvitaan aina, kun kuolinpesän puolesta tehdään oikeustoimia.
Pesänselvitys
Ennen perinnönjakoa kuolinpesä selvitetään. Pesänselvityksessä muun maksetaan kuolinpesän velat ja suoritetaan mahdolliset erityistestamentit. Pesänselvityksen päättymisen jälkeen voidaan toimittaa perinnönjako. Osakkaat toimittavat pesänselvityksen yhdessä. Jos osakkaat riitaantuvat tai eivät tahdo itse toimittaa pesänselvitystä, tuomioistuin voi määrätä kuolinpesän pesänselvittäjän hallintaan.
R
Rintaperillinen
Rintaperillinen on perintöoikeudellinen käsite vainajan jälkeläisille suoraan alenevassa polvessa. Rintaperillisiä ovat siis lapsille, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset.
S
Sijaantulo
Tärkeintä on määrätä omaisuudelle sen varsinaiset saajat eli testamentinsaaja. Testamenttia laadittaessa kannattaa kuitenkin miettiä, mitä omaisuudelle haluaa tapahtuvan silloin, kun suunniteltu saaja kuolee ennen testamentintekijää itseään. Tällaisessa tilanteessa kannattaisi tehdä uusi testamentti, mutta jos uutta testamenttia ei tehdä, kannattaa testamentissa määrätä testamentinsaajalle varahenkilö. Varsinaisen saajan tilalle nimettyä henkilöä kutsutaan testamentinsaajan sijaantuloperilliseksi. Sijaantuloperillinen saa testamentinsaajan osuuden siinä tilanteessa, että testamentinsaaja on kuollut ennen testamentin tekijää.
Sukuselvitys
Sukuselvityksen tarkoitus on selvittää vainajan perilliset perunkirjoitusta varten. Sukuselvitys tarvitaan vainajasta 15-ikävuodesta lähtien aina kuolemaan saakka. Joskus sukuselvitys tarvitaan myös muista vainajan läheisistä perillisten selvittämiseksi. Sukuselvitys tilataan joko seurakunnalta tai Digi- ja Väestötietovirastolta riippuen siitä oliko vainaja seurakunnan jäsen.
T
Tasinko
Osituksessa enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta omistava puoliso maksaa toiselle puolisolle tasauserän, mitä kutsutaan tasingoksi. Tasingon maksun jälkeen kummankin puolison omaisuuden säästö on yhtä suuri.
Testamentinsaaja
Kuinka muu omaisuus jakaantuu (omaisuus, kun legaatit on vähennetty). Huom. Useimmat testamentintekijät eivät edes anna legaatteja, vaan määräävät suoraan omaisuudelleen yhden tai useamman saajan.
Jos legaatteja ei ole, kaikki omaisuus menee saajilleen osuuksin. Jos testamentinsaajia on vain yksi, hänen osuutensa on 100 %. Vastaavasti kahden saajan osuus on 50 % per saaja. Testamentissa voi päättää, meneekö omaisuus lakimääräisille perillisille tai jokaisen saajan voi myös nimetä erikseen. Tärkeintä on, että kun testamentti on valmis, kaikesta omaisuudesta on määrätty
Testamentista luopuminen
Testamentinsaajalla on oikeus luopua testamentista joko kokonaan tai osittain. Jollei testamentissa toisin ole määrätty, tulevat testamentista luopujan perilliset hänen sijaansa, mikäli heillä olisi ollut oikeus periä testamentinjättäjä. Testamentista luopuminen täytyy tehdä kirjallisesti.
Testamentti
Asiakirja, jolla määrätään omaisuuden jakamisesta ja hallinnasta kuoleman jälkeen. Testamentti täytyy tehdä määrämuotoisena ja sen yksiselitteiseen sekä riidattomaan sisältöön tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Toissijaissaaja
Toissijaissaaja on testamentissa nimetty henkilö tai taho, joka saa testamentissa määrätyn omaisuuden, mikäli varsinainen testamentinsaaja ehtii kuolla ennen testamentintekijää.
Täydennysperukirja
Mikäli perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen ilmenee uusia kuolinpesän varoja tai velkoja, tai perukirja todetaan muuten puutteelliseksi, täytyy toimittaa täydennysperukirja. Täydennysperukirjassa täytyy ilmoittaa ainoastaan muuttuneet tiedot – muutoin voidaan viitata aiempaan perukirjaan.
U
Uskottu mies
Kahden uskotun miehen täytyy osallistua perunkirjoituksen toimitukseen, ja heidän tehtävänään on arvioida kuolinpesän varallisuus parhaan kykynsä mukaisesti. Uskottuna miehenä voi toimia kuka tahansa oikeistoimikelpoinen henkilö, sukupuolesta riippumatta.
V
Valtakirja
Valtakirjalla annetaan toiselle henkilölle oikeus tehdä jokin oikeustoimi, esimerkiksi kiinteistön kauppa, perinnönjako tai lahjoitus. Yleensä valtakirja annetaan yksilöitynä tiettyä toimea varten. Avointa asianajovaltakirjaa käytetään käytännössä vain viranomaisten kanssa asioidessa.
Y
Yleistestamentinsaaja
Yleistestamentinsaaja on henkilö, jolle vainaja on testamentillaan määrännyt koko jäljelle jäävän omaisuutensa tai määräosan siitä. Yleistestamentinsaaja on myös kuolinpesän osakas.
Palaa sivun alkuun
