Harhaluuloja avioehdosta

Avioliitto on lainsäätäjän silmissä juridinen sopimus, joka synnyttää puolisoille oikeuden toistensa omaisuuteen. Tätä oikeutta kutsutaan avio-oikeudeksi, joka syntyy puolisoiden mennessä naimisiin. Avio-oikeus tarkoittaa oikeutta kaikkeen puolison omaisuuteen oli se sitten hankittu ennen avioliiton solmimista tai sen aikana.

Aviopuolisoiden omaisuus jaetaan avioliiton päättyessä

Avio-oikeus syntyy avioliiton myötä myös perittyyn ja lahjana saatuun omaisuuteen, ellei perittävä tai lahjanantaja ole erikseen toisin testamentissa tai lahjakirjassa määrännyt. Avioliiton päättyessä, joko puolison kuolemaan tai avioeroon, jaetaan puolisoiden omaisuus puoliksi. Jos et halua, että omaisuus jaetaan avioliiton päättyessä puoliksi, pitää tehdä avioehto.

Tiedätkö, miten avioliitto vaikuttaa omistussuhteisiin avioerossa? Lue asiantuntijamme laatimasta artikkelista avioeron vaikutuksista omistussuhteisiin >>

Mikä on avioehto?

Avioehdossa voidaan esimerkiksi määrätä, että kummallakaan ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen avioliiton päättyessä. Siinä voidaan myös määrätä, että tietty omaisuus rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle esimerkiksi niin, että puolisoilla ei ole avio-oikeutta perittyyn tai lahjana saatuun omaisuuteen. Yksi yleisimpiä harhaluuloja avio-oikeuteen liittyen onkin, ettei puolisolla olisi avio-oikeutta perittyyn tai lahjana saatuun omaisuuteen. Näin ei kuitenkaan ole asian laita vaan myös peritty ja lahjana saatu omaisuus on avio-oikeuden alaista, ellei perittävän tai lahjanantajan testamentissa ole toisin määrätty. Avioehdon tekeminen onkin usein tarpeen perityn tai lahjana saadun omaisuuden suojaamiseksi.

Myös ennen avioliittoa hankittu omaisuus on avio-oikeuden alaista

Usein törmää myös harhaluuloon siitä, että avio-oikeuden alaista omaisuutta olisi vain avioliiton aikana hankittu omaisuus. Näin ei kuitenkaan ole vaan myös ennen avioliittoa hankitusta omaisuudesta tulee avio-oikeuden alaista naimisiin mentäessä. Avioehdolla, voidaan kuitenkin sopia, että tällainen omaisuus jää avio-oikeuden ulkopuolelle.

Joskus kuulee sanottavan, että avioehto suojaa vain varakkaampaa puolisoa. Avioehdolla voidaan kuitenkin myös parantaa vähemmän omistavan puolison asemaa.

Lesken asumissuojaa ei voi poistaa avioehdolla

Avioehto ei myöskään vaikuta lesken asumissuojaan, vaan leskellä on avioehdosta huolimatta oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon.

Avioehto ei vaikuta puolison oikeuteen periä puolisonsa. Jos perittävällä ei ole rintaperillisiä puoliso perii avioehdosta huolimatta.

Avioehto on puolisoiden yhteinen sopimus ja sen tulisikin olla sellainen, johon molemmat voivat hyvillä mielin ja yhteisymmärryksessä sitoutua. Avioehdosta kannattaa keskustella jo ennen avioliiton solmimista ja miettiä yhdessä millainen avioehto omaan tilanteeseen sopisi.

Avioehto jälkikäteen

Milloin avioehto tehdään? Usein ajatellaan, että avioehto täytyy tehdä tehdä aina ennen avioliiton solmimista. Avioehdon voi tehdä koska tahansa avioliiton aikana, mutta ei enää siinä vaiheessa, kun ero on jo laitettu vireille. Avioehto jälkikäteen voi olla pohdinnan arvoinen elämäntilanteen muuttuessa - vaikkapa silloin, jos toinen puolisoista perustaa yrityksen. 

Avioehto netissä - Tutustu Lexlyn verkkopalveluun

Tiesithän, että Lexlyn avulla on mahdollista tehdä avioehto netissä? Juristiemme laatimassa verkkopalvelun avulla avioehto on helppo tehdä. Tutustu verkkopalveluumme tästä >>

Valitsitte sitten verkkopalvelun tai juristin palvelut, avioehdon hinta on aina kiinteä.

Huomioithan, että tämä on yleisluontoinen artikkeli avioehdosta. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi kannattaisi toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun.

Tästä linkistä pääset lukemaan kaikki avioehtoon liittyvät artikkelimme >>