Mitkä ovat ositussopimuksen muotovaatimukset?

Avioliiton päättymisen jälkeen kummallakin puolisolla on yhtäläinen oikeus vaatia omaisuuden ositusta. Osituksesta sovitaan ensisijaisesti osapuolten keskinäisellä sopimuksella. Lain mukaan osituksesta täytyy laatia kirjallinen sopimus, jonka molemmat osapuolet ja kaksi esteetöntä todistajaa allekirjoittavat.

Ositus voidaan toimittaa joko sopimusosituksena tai toimitusosituksena. Sopimusosituksesta on kyse silloin, kun ositus perustuu osapuolten yhteiseen sopimukseen. Joskus tilanteet kutienkin ajautuvat erimielisyyksiin, joita ei yrityksistä huolimatta pystytä ratkomaan ilman ulkopuolista pesänjakajaa – tällöin kyse on toimitusosituksesta. 

Osi­tus tu­lee laa­tia kir­jal­li­ses­ti 

Osituksen toimittamiseksi on määritelty tietyt muotovaatimukset. Huolimatta siitä, kumpi ositusmuoto on kyseessä, tulee osituskirja aina laatia kirjallisesti. Osapuolten sopiessa yhdessä osituksen toimittamisesta, tulee osituskirjassa olla molempien osapuolten sekä kahden esteettömän todistajan allekirjoitus. Sen sijaan, mikäli pesänselvittäjä on laatinut sopimuksen riittää osituskirjaan ainoastaan pesänselvittäjän allekirjoitus. 

Osi­tus­kir­jal­la on muo­to­vaa­ti­muk­set 

Osituskirja kannattaa aina laatia huolellisesti ja tarkistaa, että se täyttää tarvittavat muotomääräykset. Näin ollen kumpikaan osapuolista ei voi myöhemmin esimerkiksi riitauttaa osituskirjan pätevyyttä. Mikäli olet epävarma täyttääkö osituskirja vaadittavat muotomääräykset, me Lexlyssä autamme sinua mielellämme. 

Lue myös: Mitä tietoja ositukseen tarvitaan >>

Mistä päivästä ositus tehdään? 

Avioeron hakeminen on yleensä suuri ja usein myös raskas päätös. Suuria päätöksiä tehdessä on hyvä pysähtyä hetkeksi ja selvittää kaikki asiat, jotka ovat järkevä ottaa huomioon ennen varsinaisen avioerohakemuksen tekemistä. On hyvä huomioida esimerkiksi, että mikäli avioliitto on päättynyt avioeroon, huomioidaan osituksessa se omaisuus ja ne velat, jotka puolisoilla ovat olleet avioerohakemuksen vireilletulopäivänä, eli kun avioerohakemus on jätetty käräjäoikeuteen. 

Mikäli toinen puolisoista saisi perinnön avioerohakemuksen jättämisen jälkeen, kyseistä perintöä ei oteta huomioon osituksessa. Myöskään avioerohakemuksen jättöpäivän jälkeen otettuja velkoja ei huomioida. Avioerotuomiota ei tarvitse odottaa, vaan ositus voidaan toimittaa myös harkinta-ajan aikana. 

Mikäli avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, osituksessa huomioidaan se omaisuus ja ne velat, jotka puolisolla oli ensin kuolleen puolison kuolinpäivänä. Omaisuus arvostetaan kuitenkin yleensä osituksen toimituspäivälle, eli päivälle, jolloin osapuolet allekirjoittavat ositussopimuksen. 

Osi­tus­so­pi­muk­sel­la jär­jes­tel­lään eroa­van avio­pa­rin omai­suus 

Koska ositussopimuksella sovitaan puolisoiden välisistä usein merkittävistäkin omaisuusjärjestelyistä, vaaditaan myös ositussopimukselta riittävää juridista tarkkuutta. Ositussopimuksen tekemisessä kannattaa kääntyä juristin puoleen siinäkin tapauksessa, että osapuolet eivät olisi keskenään riidoissa. Hyvin tehty ositussopimus mahdollistaa omaisuuden vaivattoman kirjaamisen uudelle omistajalle, säästää osapuolia ylimääräisiltä veroseuraamuksilta ja suojaa myös mahdollisilta myöhemmiltä tulkintaongelmilta tai omaisuutta koskevilta riitaisuuksilta. 

Huomioithan, että tämä  on yleisluontoinen artikkeli osituksesta. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi tulisi toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun.

Tämän linkin takaa löydät kaikki avioeroon liittyvät artikkelimme >>