Miten edunvalvontavaltuutuksessa määräämäni valtuutetun toimintaa valvotaan?

Miten edunvalvontavaltuutetun toimintaa voidaan valvoa?

Valtuutetun toiminnan valvontaan liittyen voidaan esimerkiksi edunvalvontavaltakirjassa asettaa tarkempia määräyksiä asioiden hoidolle. Sen lisäksi on tiettyjä raportointivelvollisuuksia, jotka tulee toiminnassa täyttää.

Edunvalvontavaltakirjassa valtuuttaja voi itse määrätä esimerkiksi siitä, että kaikilla läheisillä (esimerkiksi puoliso, lapset, lapsenlapset) on oikeus halutessaan saada tietoja valtuutetulta. Usein valtakirjaan myös sisällytetään erillinen määräys tai lupa sille, että valtuutettu saa puhua hoidettavista asioista läheisten kanssa. Tämä tuo avoimuutta asioiden hoitoon ja saattaa ehkäistä sitä, että joku esimerkiksi lapsista syyttäisi valtuutettua asioiden huonosta hoitamisesta. Valtakirjalla voidaan myös esimerkiksi määrätä valtuutettu tekemään tili asioiden hoidosta vuosittain tietyille henkilöille, yleensä valtuuttajan tuleville perillisille. Valtakirjassa voidaan määrätä myös, että valtuutetun tulee tehdä viranomaiselle tietyin määräajoin tilitys asioiden hoidosta viranomaiselle.

Edunvalvontavaltuutetun velvollisuudet

Selkeä valvontakeino viranomaisen puolelta edunvalvontavaltuutuksen ollessa kyseessä on se, että valtuutetun tulee kolmen kuukauden kuluessa valtuutuksen vahvistamisesta antaa Digi- ja väestötietovirastolle omaisuusluettelo niistä varoista ja veloista, joita hän voi edunvalvontavaltuutuksen perusteella hoitaa. Tämä velvollisuus on aina, kun tehtävä alkaa, eikä siitä voi saada vapautusta. Omaisuusluettelo tulee tehdä edunvalvontavaltakirjan vahvistamishetken mukaisella tilanteella. Lisäksi, mikäli valtuuttajalle tulee myöhemmin esimerkiksi perinnön kautta omaisuutta, jonka osalta valtuutetulla on oikeus hoitaa asioita, tulee tällaisesta omaisuudesta antaa selvitys kuukauden kuluessa.

Edunvalvontavaltuutettu on lisäksi aina velvollinen pitämään kirjaa valtuuttajan varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista, mikäli edunvalvontavaltuutus koskee edustamista taloudellisissa asioissa. Ilman edunvalvontavaltakirjassa olevaa erityistä määräystä ei kuitenkaan ole tarpeen tehdä erillistä vuositiliä viranomaiselle. Viranomaisella on aina oikeus pyytää valtuutettua tekemään tilin tehtävänsä hoitamisesta, mikäli viranomainen katsoo että sille on perusteltu syy.

Kannattaa nimetä myös toissijainen edunvalvontavaltuutettu

Mikäli valtuutettu osoittautuu kykenemättömäksi tehtäväänsä, voidaan asiasta tehdä ilmoitus viranomaiselle. Viranomainen selvittää tämän jälkeen väitteen todenperäisyyden. Mikäli edunvalvontaa tarvitaan ja valtuutettu katsotaan kykenemättömäksi, voi viranomainen määrätä tehtävään edunvalvontavaltakirjassa määrätyn toissijaisen valtuutetun. Mikäli toissijaista edunvalvontavaltuutettua ei ole määrätty ja edunvalvonnan tarve on olemassa, määrätään edunvalvonta holhoustoimilain mukaisin perustein.

Huomioithan, että tämä on yleisluontoinen artikkeli edunvalvontavaltuutuksesta. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi kannattaa toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun.

Tämän linkin takaa löydät kaikki edunvalvontavaltuutuksen liittyvät artikkelimme.