
Perikunta
Kuolinpesän osakkaista käytetään puhekielessä joskus nimitystä perikunta, joka sisällöllisesti kattaa yleensä ne henkilöt tai tahot, jotka kuolinpesässä ovat osakkaina.
Kuolinpesä ja kuolinpesän osakkaat sitä vastoin ovat juridisia termejä, joita käytetään lakitekstissä ja oikeuskirjallisuudessa. Perikunta terminä ei anna kuitenkaan virallisesti tarkkaa tietoa siitä, ketkä kuolinpesän puolesta tekevät päätöksiä tai ketkä kuolinpesästä voivat jotain itselleen saada.
Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?
Kuolinpesän osakkaita ovat henkilöt, jotka ovat osallisia kuolinpesään. Kuolinpesän osakkaita ovat ensinnäkin lakimääräiset perilliset eli henkilöt, jotka ovat lain mukaan oikeutettuja perintöön. Lakimääräisiä perillisiä ovat esimerkiksi rintaperilliset eli lapset, sisarukset tai heidän sijaantuloperillisensä. Sijaantuloperillisenä voi olla esimerkiksi menehtyneen sisaren lapset. Lain mukaan lakimääräisinä perillisinä ovat viimekädessä sedät ja tädit eli serkut eivät enää peri.
Yleistestamentilla kuolinpesän osakkaaksi
Kuolinpesän osakkaita ovat myös yleistestamentinsaajat. Sen sijaan niin kutsuttu legaatinsaaja eli erityistestamentinsaaja ei ole kuolinpesän osakas. Erityistestamentinsaaja on henkilö, jolle testamentintekijä on testamentannut jotakin tiettyä omaisuutta, esimerkiksi tietyn määrän rahavaroja.
Avio-oikeus tekee leskestä kuolinpesän osakkaan
Leskeä on myös pidettävä kuolinpesän osakkaana, mikäli jommallakummalla tai molemmilla puolisoilla on avio-oikeus toisen puolison koko omaisuuteen tai edes johonkin tiettyyn omaisuuteen. Leski on pesän osakas myös esimerkiksi yleistestamentinsaajana tai mikäli perittävällä ei ollut rintaperillisiä, eikä hän ollut tehnyt testamenttia, on leski perillinen myös lain nojalla.
Testamentin hyväksyminen
Lakimääräisten perillisten tulee hyväksyä testamentti. Kuolinpesän osakkaana voi olla myös sellainen henkilö, joka ei lopulta saisi omaisuutta perittävän jälkeen toimitettavassa perinnönjaossa. Esimerkiksi testamentti tulee ensin antaa tiedoksi lakimääräisille perillisille ja vasta kun lakimääräinen perillinen hyväksyy testamentin, ei hän enää ole kuolinpesän osakas. Myös perillistä, joka luopuu perinnöstä perittävän jälkeen, on pidettävä kuolinpesän osakkaana luopumisilmoituksen allekirjoittamiseen asti.
Kysyttävää?
Huomioithan, että tämä on yleisluontoinen artikkeli perimyksestä. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi kannattaisi toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun. Voit soittaa meille 010 3379 150 (0,0835 €/puhelu + 0,1669 €/min), lähettää sähköpostia asiakaspalvelu@lexly.fi tai jättää yhteydenottopyynnön lomakkeella >>
Lue lisää aiheesta

Kuka perii ja kenet?
Perintökaaressa määrätään perintöoikeudesta. Mikäli vainajalla on lapsia, lapset perivät hänet. Jos joku lapsista olisi kuollut, tulevat hänen lapsensa hänen sijaansa.
Lue kokonaan
Milloin tehdään perinnönjako?
Kun perunkirjoitus on pidetty, on perinnönjaon vuoro. Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus jaetaan lain ja/tai testamentin mukaan perinnönsaajille. Kuolinpesä lakkaa ja omaisuus siirtyy kunkin perinnönsaajan omiin nimiin.
Lue kokonaan
Kenet on kutsuttava perunkirjoitukseen?
Perunkirjoitukseen kutsumisessa kannattaa olla tarkkana.
Lue kokonaan