Kuolinpesän osakkaat

Kun henkilö kuolee, muodostuu hänen omaisuudestaan kuolinpesä, joka käsittää kuolleen henkilön omaisuuden. Kuolinpesää hallinnoivat osakkaat.

Perikunta

Kuolinpesän osakkaista käytetään puhekielessä joskus nimitystä perikunta, joka sisällöllisesti kattaa yleensä ne henkilöt tai tahot, jotka kuolinpesässä ovat osakkaina.

Kuolinpesä ja kuolinpesän osakkaat sitä vastoin ovat juridisia termejä, joita käytetään lakitekstissä ja oikeuskirjallisuudessa. Perikunta terminä ei anna kuitenkaan virallisesti tarkkaa tietoa siitä, ketkä kuolinpesän puolesta tekevät päätöksiä tai ketkä kuolinpesästä voivat jotain itselleen saada.

Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?

Kuolinpesän osakkaita ovat henkilöt, jotka ovat osallisia kuolinpesään. Kuolinpesän osakkaita ovat ensinnäkin lakimääräiset perilliset eli henkilöt, jotka ovat lain mukaan oikeutettuja perintöön. Lakimääräisiä perillisiä ovat esimerkiksi rintaperilliset eli lapset, sisarukset tai heidän sijaantuloperillisensä. Sijaantuloperillisenä voi olla esimerkiksi menehtyneen sisaren lapset. Lain mukaan lakimääräisinä perillisinä ovat viimekädessä sedät ja tädit eli serkut eivät enää peri.

Yleistestamentilla kuolinpesän osakkaaksi

Kuolinpesän osakkaita ovat myös yleistestamentinsaajat. Sen sijaan niin kutsuttu legaatinsaaja eli erityistestamentinsaaja ei ole kuolinpesän osakas. Erityistestamentinsaaja on henkilö, jolle testamentintekijä on testamentannut jotakin tiettyä omaisuutta, esimerkiksi tietyn määrän rahavaroja.

Avio-oikeus tekee leskestä kuolinpesän osakkaan

Leskeä on myös pidettävä kuolinpesän osakkaana, mikäli jommallakummalla tai molemmilla puolisoilla on avio-oikeus toisen puolison koko omaisuuteen tai edes johonkin tiettyyn omaisuuteen. Leski on pesän osakas myös esimerkiksi yleistestamentinsaajana tai mikäli perittävällä ei ollut rintaperillisiä, eikä hän ollut tehnyt testamenttia, on leski perillinen myös lain nojalla.

Testamentin hyväksyminen

Lakimääräisten perillisten tulee hyväksyä testamentti. Kuolinpesän osakkaana voi olla myös sellainen henkilö, joka ei lopulta saisi omaisuutta perittävän jälkeen toimitettavassa perinnönjaossa. Esimerkiksi testamentti tulee ensin antaa tiedoksi lakimääräisille perillisille ja vasta kun lakimääräinen perillinen hyväksyy testamentin, ei hän enää ole kuolinpesän osakas. Myös perillistä, joka luopuu perinnöstä perittävän jälkeen, on pidettävä kuolinpesän osakkaana luopumisilmoituksen allekirjoittamiseen asti.

Miksi testamentin laatiminen perinnönjakoa varten on ehdottoman tärkeää ja hyödyllistä? Lue oheisesta artikkelista 6 pointtia, miten testamentti selättää perinnönjaon ongelmat >>

Kysyttävää?

Huomioithan, että tämä on yleisluontoinen artikkeli perimyksestä. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi kannattaisi toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun. Voit soittaa meille 010 3379 150 (0,0835 €/puhelu + 0,1669 €/min), lähettää sähköpostia asiakaspalvelu@lexly.fi tai jättää  yhteydenottopyynnön lomakkeella >>