Lämmin kiitos kaikille asiakkaillemme!

Lex­ly lo­pet­taa toi­min­tan­sa Suo­mes­sa. Lue lisätietoja täältä >>

Perinnönjako

Milloin tehdään perinnönjako?

Lexly.fi apunasi kaikissa lakiasioissa - Helpot lakipalvelut

Kuolinpesän ositus

Jos perittävältä jäi leski ja perillisiä, on omaisuus ensin ositettava tai eroteltava lesken ja kuolinpesän välillä, jotta saadaan selville, mikä on leskelle kuuluvaa omaisuutta ja mikä omaisuus kuuluu perillisille. Näistä toimituksista laaditaan ositus- ja perinnönjakokirja.

Ennen ositusta ja perinnönjakoa tulee aina toimittaa perunkirjoitus, joka on lakisääteinen selvitys vainajan ja lesken varoista ja veloista sekä kuolinpesän osakkaista. Osituksessa ja perinnönjaossa tehdään paljon ratkaisuja, jotka saattavat vaikuttaa paitsi perintöverotukseen myös tulevaan esimerkiksi luovutusvoittojen verotukseen.

Perukirja saantokirjana

Poikkeuksena ovat yksinperimystilanteet. Jos perittävältä jäi vain yksi perillinen, toimii perukirja hänen saantokirjanaan, ja hän voi rekisteröidä perityn omaisuuden omiin nimiinsä suoraan perukirjan avulla.

Jakamaton kuolinpesä

Perinnönjaolle ei ole määräaikaa. Kuolinpesän osakkaat voivat itse päättää, milloin he haluavat jakaa kuolinpesän. Perinnönjako tehdään laatimalla perinnönjakosopimus. Yleensä kuolinpesä kannattaa mieluummin jakaa kuin pitää jakamattomana.

Perintöveron maksaminen

Perintöverot tulevat maksettavaksi perunkirjoituksen perusteella noin vuoden kuluessa vainajan kuolemasta eikä perinnönjaon ajankohdalla ole vaikutusta verotukseen.

Jakamattoman kuolinpesän osakkaat

Mitä kauemmin kuolinpesä pidetään jakamattomana, sitä enemmän asiat usein mutkistuvat. Voi käydä esimerkiksi niin, että lesken ja kuolinpesän omaisuudet sekoittuvat tai että kuolinpesän varoja jaetaan kuolinpesän osakkaille perintöosista poiketen. Pitkään jakamattomina olleissa kuolinpesissä kuolinpesän osakkaiden määrä saattaa moninkertaistua silloin, kun joku alkuperäinen kuolinpesän osakas menehtyy ja hänen oikeudenomistajansa tulevat hänen sijaansa. Tällöin kuolinpesän yhteishallinto voi käydä työlääksi.

Oheisessa artikkelissa asiantuntijamme ovat listanneet kaikki mahdolliset henkilöt, jotka voivat tulla kuolinpesän osakkaiksi >>

Huomioithan, että tämä on yleisluontoinen artikkeli perinnönjaosta. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi kannattaisi toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun.

Kysyttävää?

Ota yhteyttä asiakaspalveluumme: 010 3379 150 (0,0835 €/puhelu + 0,1669 €/min) tai asiakaspalvelu@lexly.fi

Lue lisää aiheesta

Perunkirjoitus, kuolinpesän ositus ja perinnönjako helposti Lexlyn avulla - Lexly.fi

Lesken perintövero

Jos perinnönjättäjällä oli rintaperillisiä, leski ei ilman testamenttia peri ollenkaan omaisuutta. Leski saattaa kuitenkin tällaisessakin tilanteessa saada kuolinpesästä avio-oikeuden perusteella omaisuutta.

Lue kokonaan
Lexly.fi apunasi kaikissa lakiasioissa - Helpot lakipalvelut

Perunkirjoituksen ja perinnönjaon erot

Perunkirjoitus ja perinnönjako liittyvät molemmat läheisen kuolemaan. Nämä ovat kuitenkin erillisiä toimia, jotka helposti sekoitetaan toisiinsa.

Lue kokonaan
Lexly.fi apunasi kaikissa lakiasioissa - Helpot lakipalvelut

Kuolinpesän osakkaat

Kun henkilö kuolee, muodostuu hänen omaisuudestaan kuolinpesä, joka käsittää kuolleen henkilön omaisuuden. Kuolinpesää hallinnoivat osakkaat.

Lue kokonaan