
Jakamaton kuolinpesä
Perinnönjaolle ei ole määräaikaa. Kuolinpesän osakkaat voivat itse päättää, milloin he haluavat jakaa kuolinpesän. Perinnönjako tehdään laatimalla perinnönjakosopimus. Yleensä kuolinpesä kannattaa mieluummin jakaa kuin pitää jakamattomana.
Perintöveron maksaminen
Perintöverot tulevat maksettavaksi perunkirjoituksen perusteella noin vuoden kuluessa vainajan kuolemasta eikä perinnönjaon ajankohdalla ole vaikutusta verotukseen.
Jakamattoman kuolinpesän osakkaat
Mitä kauemmin kuolinpesä pidetään jakamattomana, sitä enemmän asiat usein mutkistuvat. Voi käydä esimerkiksi niin, että lesken ja kuolinpesän omaisuudet sekoittuvat tai että kuolinpesän varoja jaetaan kuolinpesän osakkaille perintöosista poiketen. Pitkään jakamattomina olleissa kuolinpesissä kuolinpesän osakkaiden määrä saattaa moninkertaistua silloin, kun joku alkuperäinen kuolinpesän osakas menehtyy ja hänen oikeudenomistajansa tulevat hänen sijaansa. Tällöin kuolinpesän yhteishallinto voi käydä työlääksi.
Kuolinpesän ositus
Mikäli vainaja oli kuollessaan avioliitossa, tulee ennen perinnönjakoa toimittaa ositus kuolinpesän ja lesken välillä. Usein ositus ja perinnönjako toimitetaan samalla sopimuksella. Myöskään osituksen toimittamiselle ei ole määräaikaa.
Huomioithan, että tämä on yleisluontoinen artikkeli perinnönjaosta. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi kannattaisi toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun.
Kysyttävää?
Ota yhteyttä asiakaspalveluumme: 010 3379 150 tai asiakaspalvelu@lexly.fi