Lämmin kiitos kaikille asiakkaillemme!

Lex­ly lo­pet­taa toi­min­tan­sa Suo­mes­sa. Lue lisätietoja täältä >>

Lakisanasto

Tuntuuko lakisanasto hankalalta? Voit tarkistaa eri termien ja ilmaisujen merkityksen täältä.

A

Asiakirja

Asiakirjat arkikielessä ovat kaikille tuttuja, mutta lakikontekstissa asiakirjat ovat jonkinlaisia, juridisesti päteviä dokumentteja. Juridisesti päteviä asiakirjoja voi olla monenlaisia, kuten kirjallisia, kuvallisia sekä muita erilaisia asiakirjoja.

Asianajaja

Asianajaja, lakimies ja juristi usein arkikielessä mielletään samana asiana. Lakimies tai juristi on kuitenkin yleisnimike, joka tarkoittaa oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Asianajaja on kuitenkin korkeakoulututkinnon lisäksi suorittanut myös erillisen asianajajatutkinnon.

Asuinpaikkatodistus

Asuinpaikkatodistus on Digi-ja väestötietovirastolta tilattava asiakirja, jolla todistetaan henkilön nykyinen asuinpaikka.

Asuntosopimus

Asuntosopimus on osakehuoneiston yhteisomistuksen purkamistapaa koskeva sopimus. Asuntosopimuksella sovitaan etukäteen asunnon lunastusoikeudesta tai myynnin ehdoista välirikon tai muiden ristiriitojen varalta.

Asuntosopimuksen voit tehdä täällä >>

Avio-oikeuden alainen omaisuus

Aviopuolisoiden kaikki omaisuus on avio-oikeuden alaista. Avio-oikeutta voi rajoittaa avioehtosopimuksella tai kolmannen henkilön määräyksellä lahjakirjassa tai testamentissa. Avio-oikeus toteutetaan käytännössä vasta avioliiton päättyessä.

Katso lisäksi avio-oikeuden poissulkeminen

Avio-oikeuden poissulkeminen

Avio-oikeuteen voivat vaikuttaa puolisot itse tekemällä avioehdon. Avio-oikeuteen voi vaikuttaa myös kolmannen henkilön tekemä testamentti tai lahjakirja.

Esimerkiksi, kun testamenttaa omaisuutta, kannattaa aina sulkea testamentinsaajien puolisoiden avio-oikeus pois. Avio-oikeuden poissulkeminen varmistaa, että peritty omaisuus pysyy testamentin tekijän haluamilla saajilla. Poistamalla testamentinsaajan puolison avio-oikeuden säästää testamentinsaajaa monelta harmilta tulevaisuudessa, kun peritty omaisuus ei yllättävässäkään erotilanteessa pääse lipsahtamaan tulevalle ex-puolisolle tai rasita taloudellisesti mahdollisessa ositustilanteessa testamentinsaajan avioliiton päättyessä.

Avio-oikeus

Avio-oikeus on suoraan laista tuleva oikeus, joka aviopuolisoilla on kaikkeen toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus on odottava oikeus: Se toteutetaan vasta avioliiton päättyessä. Avioliitto voi päättyä kahdella tavalla, joko avioeroon tai puolison kuolemaan.

Avio-oikeus on voimassa kaikissa avioliitoissa, jos puolisot eivät ole tehneet avioehtosopimusta ja näin rajoittaneet avio-oikeutta.

Kun avio-oikeus toteutetaan, kummankin puolison netto-omaisuus (omat varat miinus omat velat) lasketaan yhteen ja jaetaan laskennallisesti puolisoille tasan. Tämä puolittamisperiaate on pääsääntö.

Katso lisäksi Avio-oikeuden alainen omaisuus ja Avio-oikeuden poissulkeminen

 

Avioehto

Avioehtosopimus on aviopuolisoiden välinen sopimus omaisuuden jaosta avioeron ja/tai kuoleman varalta. Jos puolisot tekevät avioehtosopimuksen, noudatetaan omaisuuden jaossa avioehdossa sovittua. Jos avioehtoa ei ole, omaisuus jaetaan lain pääsäännön mukaan puoliksi.

Katso Täysin poissulkeva avioehtosopimus

Avioehto on mahdollista tehdä helposti nettipalvelussa >>

Avioehtosopimus

Puolisot voivat rajoittaa avio-oikeutta avioehtosopimuksella. Avioehtosopimuksella voidaan myös palauttaa avio-oikeus omaisuuteen. Avioehtosopimus tulee tehdä määrämuodossa ja se rekisteröidään viranomaisella.

 

 

Avioero

Avioliiton päättäminen puolisoiden yhdessä tai erikseen tekemällä hakemuksella. Avioliiton päättymisen jälkeen täytyy toimittaa omaisuuden ositus. Avioliitto voi päättyä myös toisen puolison kuolemaan.

 

Avioliitto

Lain näkökulmasta avioliitto on ennen kaikkea taloudellinen sopimus, jonka suurimmat vaikutukset näkyvät vasta, kun avioliitto päättyy. Kaikkien naimisiin aikovien –tai naimisissa jo olevien –olisi erittäin tärkeää pohtia, miten juuri te haluatte omat asianne järjestää. Asiasta on hyvä kysyä lisää Lexlyn perhejuristeilta.

Katso myös Avio-oikeus

Avioliittolaki

Avioliittolaki on Suomessa tapahtuvien avioliittojen solmimista ja purkamista käsittelevä laki. Avioliittolaki käsittelee myös muun muassa puolisoiden oikeussuhteita sekä omaisuuden ositusta erotilanteissa.

Katso myös Avioliitto

 

Avioliittotodistus

Avioliittotodistuksella voit tarvittaessa todistaa sen, että olet Suomessa rekisteröidyssä avioliitossa. Avioliittotodistuksen voi tilata Digi-ja väestötietovirastolta.

Aviopuolisot

Avioliittoon vihitty pariskunta.

 

 

Avoehto

Avoehdolla avoliiton puolisot voivat sopia, miten heidän omaisuutensa jaetaan, jos avoliitto päättyy. Avoehdontekeminen luo varmuutta ja ennakoitavuutta avoliittoon.

Avoehdon voi tehdä helposti Lexlyn verkkopalvelussa >>

Avoliitto

Vakiintunut parisuhde, jossa henkilöt asuvat yhdessä, mutta eivät ole solmineet avioliittoa. Myös avoliittoon ja sen päättymiseen liittyy lakiasioita. Erityisesti avoliitossa kannattaa laittaa omat lakiasiat kuntoon: avoehto, asuntosopimus, testamentti ja edunvalvontavaltuutus tulisi löytyä jokaiselta avoliitossa elävältä. Avoliittoja sääntelevä laki Suomessa on laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta, tavallisemmin tunnettuna avoliittolaki.

Avoliittolaki

Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta säädetään avoliittolaissa. Avoliittolakia sovelletaan pareihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

 

 

 

Avoliittosopimus

Avopuolisot voivat sopia avoliiton aikana muun muassa yhteisen talouden kulujen jakamisesta avoliiton aikana ja yhteisomistuksen purkamisesta avoliiton päättymisen jälkeen. Todisteellisuuden vuoksi sopimus kannattaa laatia kirjallisesti. Avoliittosopimusta kutsutaan myös nimellä avoehto.

Avoehdon voi tehdä helposti Lexlyn verkkopalvelussa >>

Avopuoliso

Yhteisessä taloudessa asuvat puolisot, jotka eivät ole avioliitossa.

 

 

 

D

Digi-ja väestötietovirasto

Virasto, jonka vastuulla on pitää rekisteriä Suomen väestöstä sekä rakennuksista. Vuonna 2020 maistraatit ja Väestörekisterikeskus yhdistyivät Digi-ja väestötietovirastoksi.On siis tärkeä muistaa, että Digi-ja väestörekisterikeskus hoitaa nykypäivänä kaikkia asioita, kuten avioliiton rekisteröintejä, jotka ennen olivat maistraattien vastuulla.

Katso myös Maistraatti

E

Edunsaajamääräys

Henkivakuutusta hankkiessa annetaan aina edunsaajamääräys, jossa nimetään yksi tai useampi edunsaaja, joiden pankkitileille korvaus maksetaan kuolemantapauksen sattuessa.

Edunvalvonta tai holhoustoimi

Toimintakyvyn heikentyessä ihmiselle voidaan määrätä edunvalvoja, joka alkaa hoitamaan päämiehen taloudellisia asioita. Holhoustoimilain mukainen edunvalvonta on raskaampi vaihtoehto asioiden järjestämiseen. Kevyempi malli on laatia etukäteen edunvalvontavaltakirja.

 

 

 

Edunvalvontavaltakirja

Edunvalvontavaltakirjalla voi varautua ennakolta oman toimintakyvyn heikkenemiseen. Edunvalvontavaltakirjassa nimetään henkilöt, jotka hoitavat asioita, jos siihen ei kykene itse. Edunvalvontavaltakirjassa voi antaa tarkempia ohjeita omaisuuden hoitamisesta. Edunvalvontavaltakirja tunnetaan myös nimellä edunvalvontavaltuutus.

Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä helposti Lexlyn verkkopalvelussa >>

Edunvalvontavaltuutettu

Edunvalvontavaltuutuksella voit turvata raha-asioiden, omaisuuden ja muiden henkilökohtaisten asioiden hoitamisenetukäteen laadittavalla edunvalvontavaltuutuksella. Edunvalvontavaltuutettu on se henkilö, jonka määräät hoitamaan näitä asioitasi siinä tilanteessa, ettet itse pysty hoitamaan asioitasi esimerkiksi sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden takia. Edunvalvontavaltuutetun lisäksi kannattaa nimetä myös muu toissijainen valtuutettu, joka hoitaa asioitasi siinä tilanteessa, kun ensisijainen valtuutettu ei pysty hoitamaan asioitasi.

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutuksella valtuutat valitsemasi henkilön toimimaan puolestasi ja tekemään päätöksiä puolestasi, jos oma toimintakykysi heikkenee esimerkiksi sairastumisen tai onnettomuuden seurauksena. Edunvalvontavaltuutus tunnetaan myös nimellä edunvalvontavaltakirja.

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä helposti Lexlyn verkkopalvelussa >>

 

Elatusapu

Avio-tai avoerotilanteessa se vanhempi, joka ei asu lapsen kanssa, on velvollinen maksamaan lapselle elatusapua. Elatusapu maksetaan lapsen edustajan pankkitilille, eli yleensä toiselle vanhemmalle.

Katso myös Huoltaja ja Elatusvelvollisuus

Elatusvelvollisuus

Tarkoittaa vanhempien velvollisuutta huolehtia lapsensa riittävästä elatuksesta. Molemmat vanhemmat ovat lähtökohtaisesti elatusvelvollisia omista lapsistaan.

Katso myös Elatusapu

Elossaolotodistus

Esimerkiksi perunkirjoitusta laatiessa jokaisesta perillisestä ja testamentinsaajasta täytyy hankkia elossaolotodistus eli elää-tieto. Sukuselvityksen, josta näkyy aina elää-tieto, voi tilata Digi-ja väestötietovirastosta.

Ennakkoperintö

Ennakkoperintö on perinnönjättäjän antama lahja toiselle henkilölle, joka otetaan huomioon perinnönjaossa perinnönjättäjän kuoltua.

Katso myös Ennakkoperintöolettama

Ennakkoperintöolettama

Lahja, jonka perinnönjättäjä antaa rintaperilliselle, oletetaan aina ennakkoperinnöksi, ellei ole tulkittavissa, ettei lahja ole ennakkoperintö. Kun perinnönjättäjä antaa lahjan muille kuin rintaperillisille, tämä olettama on päinvastainen. Koska ennakkoperinnöt voivat olla tulkinnanvaraisia, on hyvä kysyä neuvoa Lexlyn juristeilta ennakkoperinnön suhteen

Erillisomistuksen periaate

Tämän laista löytyvän periaatteen mukaan se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu yhä hänelle. Se mitä hän saa avioliiton aikana, kuuluu myös hänelle.

Huom! Katso myös Avioehto.

Esteellisyys

Henkilö on esteellinen sellaisissa tilanteissa, jossa hänellä on laissa määritelty este suorittamasta jotakin asiaa. Tästä hyvänä esimerkkinä on henkilö, joka haluaa solmia avioliiton, vaikka hänellä on aiempi avioliitto vielä voimassa. Tässä tapauksessa henkilö on esteellinen solmimaan avioliittoa, koska laki Suomessa kieltää useamman samanaikaisen avioliiton.

Esteettömyys

Kun henkilö on esteetön, hänellä ei ole laissa määriteltyä estettä suorittamasta jotakin asiaa. Ks. Esteellisyys.

Esteettömyystodistus

Esteettömyystodistuksen avulla aviopari voi todistaa, ettei naimisiinmenolle ole laillista estettä. Todistuksen voi tilata Digi-ja väestötietovirastosta.

Katso myös Esteellisyys

Esteetön varavaltuutettu

Jos kaikki edunvalvontavaltakirjassa valtuuttamasi henkilöt ovat perheenjäseniäsi, sukulaisiasi tai heidän puolisoitaan, voivat he olla esteellisiä henkilöitä toimimaan puolestasi joissakin tilanteissa. Mikäli haluat, että edunvalvontavaltakirjaa voidaan käyttää esimerkiksi omaisuuden lahjoittamiseen tai perinnöstä luopumiseen, on suositeltavaa merkitä edunvalvontavaltakirjaan esteetön varavaltuutettu, joka ei ole sukulainen tai sukulaisen puoliso.

H

Hallinnanjakosopimus

Hallinnanjakosopimus on sopimus toisen kanssa omistetun kiinteistön käytöstä, hallinta-alueiden määrittelystä ja kustannusten jakamisesta. Sopimus on aina tehtävä kirjallisesti.

Hallintaoikeus

Hallintaoikeudella tarkoitetaan oikeutta käyttää jotain omaisuutta tai esinettä hyvin samalla tapaa kuin omistaja.

Jos on esimerkiksi saanut hallintaoikeustestamentilla omaisuutta, on oikeus omaisuuden tuottoihin ja korkoihin. Hallintaoikeudella saatua omaisuutta ei kuitenkaan voi myydä, lahjoittaa tai muutoin hävittää. Omaisuutta hallintaoikeustestamentilla saanut henkilö ei ole velvollinen maksamaan perintöveroja. Omistajat maksavat kokonaisuudessaan perintöveron, mutta saavat kuitenkin vähentää maksettavasta verosta käyttöoikeuden arvon.

 

Hallintaoikeusvähennys

Perintöverotuksen kohteena olevaan omaisuuteen voi kohdistua hallintaoikeus joko testamentin perusteella tai lesken asumisoikeuden perusteella. Hallintaoikeus rasittaa perinnön/testamentinsaajan osuutta, joten se tulee ottaa vähennyksenä huomioon.

Harkinta-aika

Kun toinen tai molemmat osapuolet avioliitossa haluavat erota, avioliitto on mahdollista purkaa vasta harkinta-ajan jälkeen. Avioeron harkinta-aika kestää 6 kuukautta ja lopulta avioliitto puretaan tuomioistuimen päätöksellä.

Hoitotahto

Hoitotahdolla voit määritellä, miten lääkärit saavat hoitaa sinua, jos et kykene ilmaisemaan hoitoa koskevaa tahtoasi akuutissa tilanteessa. Hoitotahto koskee siis terveydenhuollossa annettavaa hoitoa ja siihen liittyviä päätöksiä. Katso myös Hoivatahto.

Hoitotahdon voi tehdä helposti Lexlyn verkkopalvelussa >>

Hoivatahto

Hoivatahto on kirjallinen tahto sen varalta, ettet korkean iän, sairauden tai muun syyn vuoksi pysty enää ilmaisemaan mielipidettäsi liittyen hoivaasi joko kotona tai esimerkiksi palvelukodissa. Hoivatahdolla ilmaiset, millaista elämää toivoisit voivasi viettää. Katso myös Hoitotahto

Hoivatahdon voi tehdä helposti Lexlyn verkkopalvelussa >>

Holhooja

Holhooja tunnetaan nykypäivänä lakikielessä termillä edunvalvoja. Henkilölle on hyvä määrätä edunvalvoja niissä tilanteissa, kun esimerkiksi korkea ikä tai vakava sairaus ovat heikentäneet henkilön kykyjä tehdä omia järkeviä päätöksiä eikä hän pysty huolehtimaan enää omista asioistaan.

Huoltaja

Huoltaja on se henkilö, jonka vastuulla on lapsen huolenpito. Yleensä molemmat vanhemmat toimivat omien lastensa huoltajina.

Katso myös Elatusvelvollisuus

I

Irtain omaisuus

Irtainta omaisuutta ovat käytännössä kaikki esineet, arvopaperit ja muu omaisuus, joka ei ole kiinteää omaisuutta. Kiinteällä omaisuudella tarkoitetaan esimerkiksi oikeutta johonkin kiinteistöön. Ks. Kiinteä omaisuus.

J

Jakamaton kuolinpesä

Kun ihminen kuolee, hän jättää jälkeensä kuolinpesän, joka tarkoittaa vainajan omaisuudesta ja veloista koostuvaa taloudellista kokonaisuutta. Jakamattomassa kuolinpesässä perinnönjakoa ei suoriteta ollenkaan. Ks. Kuolinpesä.

Juridinen henkilö

Juridisella henkilöllä tarkoitetaan sellaista henkilöä, johon voi kohdistua erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Juridinen henkilö tunnetaan myös termillä oikeushenkilö.

Jäämistöoikeus

Jäämistöoikeus tunnetaan myös termillä perintöoikeus. Jäämistöoikeus on oikeudenala, johon sisältyy esimerkiksi testamentteihin ja perinnönjakoihin liittyvät asiat.

Katso myös Perheoikeus

K

Kauppakirja

Kauppakirjaa tarvitaan, kun ollaan ostamassa tai myymässä omaisuutta. Kauppakirjoja on erilaisia, kuten asunto-osakkeen, kiinteistön, yrityksen osakkaiden ja liiketoiminnan kauppakirjoja.

Keskinäinen testamentti

Keskinäinen testamentti on kahden tai useamman henkilön toistensa hyväksi tekemä testamentti. Keskinäinen testamentti tehdään yhdelle asiakirjalla, mutta käytännössä se sisältää kahden tai useamman henkilön testamenttaustahdon.

Varaa aika keskinäisen testamentin laatimista varten >>

Kiinteä omaisuus

Kiinteällä omaisuudella tarkoitetaan omistusoikeutta kiinteistöihin sekä muihin maa-ja vesialueisiin. Kaikki mikä ei ole kiinteää omaisuutta, on irtainta omaisuutta (Ks. Irtain omaisuus.)

Kuolinpesä

Kuolinpesä tarkoittaa vainajan omaisuudesta ja veloista koostuvaa taloudellista kokonaisuutta. Kuolinpesää hallinnoivat pesän osakkaat, kunnes perinnönjako on suoritettu. 

Katso Kuolinpesän osakas

Kuolinpesän oikeudenomistajat

Kuolinpesän oikeudenomistajat ovat henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on oikeus kuolinpesän jäämistöön. Oikeus voi perustua joko lakiin tai testamenttiin. Huomioitavaa on, ettei oikeudenomistajat välttämättä ole kuolinpesän osakkaita.

Kuolinpesän osakas

Kuolinpesän osakkaita ovat henkilöt, jotka ovat tavalla tai toisella osallisia kuolinpesään. Osakkaita ovat perimysjärjestyksen mukaiset perilliset, yleistestamentinsaajat sekä leski, jonka avio-oikeutta vainajan omaisuuteen ei ole rajoitettu.

Katso myös Kuolinpesän oikeudenomistajat.

Kuolinpesän ositus

Henkilön kuoleman jälkeen ennen kuin perintö voidaan jakaa, tulee tehdä kuolinpesän ositus. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alaiset varat jaetaan, ja osituksen osapuolina ovat tällöin kuolinpesän osakkaat ja leski. Vasta osituksen jälkeen selviää perinnönjaon kohteena oleva kuolinpesän omaisuus.

Varaa aika kuolinpesän ositukseen >>

L

Lahjakirja

Asiakirja, jolla annetaan omaisuutta vastikkeetta ja määrätään lahjan ehdoista. Lahjoituksista on suositeltavaa laatia aina lahjakirja. Lahjakirjalla voidaan muun muassa määrätä lahja avio-oikeuden ulkopuoliseksi omaisuudeksi ja määrätä onko lahja saajansa ennakkoperintöä.

Kasto myös avio-oikeuden poissulkeminen

Tee lahjakirja Lexlyn verkkopalvelussa >>

Lahjavero

Saamastasi lahjasta tai lahjoistasi on maksettava lahjaveron mukaista veroa niissä tapauksissa, kun lahjan tai lahjojen arvoksi kertyy 5000 euroa tai enemmän, kolmen vuoden ajalta, samalta lahjanantajalta.

Lainvalinta

Lakiasiakirjoihin ja sopimuksiin voi lisätä kohdan, minkä maan lakia tarvittaessa tulee käyttää asiakirjaa tulkittaessa. Esimerkiksi avioehtoon voi lisätä kohdan, että avioehtoa tulee tulkita Suomen lakien mukaisesti.

Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

Tämä laki tunnetaan yleiskielessä nimellä avoliittolaki. Tätä lakia sovelletaan tilanteissa, kun avoliitto päättyy ja yhteistalous puretaan.

Lakimies

Lakimiehellä virallisesti tarkoitetaan juridisen korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Lakimies ei siten tarkoita samaa kuin asianajaja, koska asianajaja on korkeakoulututkinnon lisäksi suorittanut myös erillisen asianajajatutkinnon.

Lakiosa

Perimysjärjestyksessä lähimpien rintaperillisten oikeutta saada puolet perintöosastaan kutsutaan lakiosaksi. Mahdollisesta testamentista huolimatta lakiosa on aina maksettava rintaperillisille, jos he sitä vaativat.

 

 

Lapsen tapaamisoikeus

Lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan ja olla ajoittain molempien vanhempiensa luona. Valitettavasti joskus lapsen tapaamisoikeuteen voi liittyä ongelmallisia tai riitaisia seikkoja. Lexlyn perhejuristimme neuvovat sinua tarvittaessa tapaamisoikeuteen liittyvissä asioissa

Katso myös Lapsioikeus ja Elatusvelvollisuus

Lapsioikeus

Lapsioikeus käsittää kaikki lapsen huoltoon, elatukseen ja tapaamisoikeuteen liittyvät oikeudelliset asiat.

Katso myös Elatusvelvollisuus ja Lapsen tapaamisoikeus

Legaatti

Toinen nimitys: Erityisjälkisäädös. Antamalla legaatti testamentataan jotakin erityistä tai tarkkarajaista. Legaatin idea on siinä, että testamentilla halutaan antaa jollekulle jotain tiettyä omaisuutta. Se voi olla käytännössä mitä vain: tietty summa rahaa, osakkeita, koruja tai auto. Saajat voidaan nimetä erikseen tai saajina voivat olla vaikkapa kaikki siskon lapset. Legaatissa on tärkeää, että sekä omaisuus ja sen saaja on yksilöity tarkkaan.

 

Lesken perukirja

Mikäli perittävänä on leski, tulee perukirjaa laatiessa olla erityisen tarkkana. Lesken perukirjan tulee sisältää lesken tietojen lisäksi myös informaatiota aiemmin kuolleesta puolisosta ja tämän kuolinpesän tilanteesta.

Katso myös Perukirja

Varaa aika lesken perukirjan tekoon >>

Lesken tasinko-oikeus

Jos avioliitto päättyy aviopuolison kuolemaan ja leskeksi jäävä on varakkaampi kuin vainaja, omaisuuden jakamiseen on poikkeus. Vainajaa varakkaamman lesken ei tarvitse luovuttaa omaisuutta kuolinpesään eli vainajan perillisille.

Ei siis ole yhdentekevää se, kuoleeko varakkaampi puoliso ensin vai viimeksi. Asiaan vaikuttaa myös se, onko puolisoilla avioehtosopimus vai ei ja minkälainen tämä avioehtosopimus on. Lisäksi aviopuolison avio-oikeutta puolisonsa omaisuuteen saattaa rajoittaa jonkun muun henkilön esimerkiksi lahjakirjassa tai testamentissa antama määräys, jonka mukaan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta lahjana tai testamentilla saatuun omaisuuteen.

 

M

Maistraatti

Maistraatit hoitivat ennen erilaisia hallintotehtäviä, kuten avioliittojen tai parisuhteiden rekisteröimisiä. Maistraatit kuitenkin lakkautettiin vuoden 2020 alussa ja nykyään kyseiset tehtävät kuuluvat Digi-ja väestötietoviraston toimialaan.

O

Oikeusapu

Jos henkilöllä ei ole varaa hoitamaan omaa oikeudellista asiaansa, hän voi hakea valtion oikeusaputoimistolta julkista oikeusavustajaa. Tämä oikeusavustaja on henkilölle joko täysin ilmainen tai osin maksettu valtion toimesta.

Katso myös Oikeusturva

Oikeusturva

Jokaisella henkilöllä on perustuslaissa taattu oikeus oikeusturvaan. Oikeusturvaan kuuluu oikeus saada lakiasiansa oikeudenmukaisesti käsitellyksi joko viranomaisen toimesta tai tuomioistuimessa.

Omaisuuden erottelu

Avioerossa tehtävä ositus. Ilmaisua omaisuuden erottelu käytetään silloin, kun puolisoilla on täysin poissulkeva avioehto eli ei avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Omaisuuden erottelusta puhutaan myös silloin, kun kyseessä on avoliitto eikä avioliitto. Puolisot päättävät mitä yhteiselle omaisuudelle tehdään. Kun ero alkaa häämöttää tämä on hyvä suunnitella etukäteen. 

Varaa aika omaisuuden erotteluun avoerossa >>

Varaa aika omaisuuden ositukseen avioerossa >>

Omaisuusluettelo edunvalvonta-asioissa

Kun edunvalvontavaltuutettu määrätään toisen henkilön edunvalvojaksi, valtuutetun on laadittava valtuuttajan varoista sekä veloista omaisuusluettelo. Omaisuusluettelo on toimitettava Digi-ja väestötietovirastolle kolmen kuukauden kuluessa edunvalvonnan alkamisesta.

Omistusoikeus

Kuka on omaisuuden omistaja? Omistaja on se, kenen nimissä omaisuus on. Jos omaisuus on rekisteröity, kuten asunto-osakkeet ja kiinteistöt, omistajuus selviää helposti rekisteristä. Jos puhutaan esimerkiksi huonekaluista ja astioista, omistus voi olla joskus epäselvä. Omistusoikeuden yhteydessä voidaan puhua myös täydestä omistusoikeudesta, rajoitetusta omistusoikeudesta ja hallintaoikeudesta – varsinkin silloin, kun puhutaan perintöoikeudesta ja testamentista.

 

Omistusoikeustestamentti

Täysi omistusoikeustestamentti antaa testamentinsaajalle oikeuden käyttää omaisuutta haluamallaan tavalla. Täyden omistusoikeuden haltija voi myydä omaisuutta tai määrätä sitä eteenpäin omassa testamentissaan. On huomioitava, että mikäli perinnön on saanut rajoitetun omistusoikeustestamentin kautta, ei saaja voi testamentata omaisuutta eteenpäin. Omaisuuden myyntiä rajoitettu omistusoikeustestamentti ei estä.

Tee testamentti Lexlyn verkkopalvelussa >>

 

 

Osittainen perinnönjako

Kun henkilön kuoleman jälkeen toimitetaan osittainen perinnönjako, kaikkia kuolinpesän varallisuuksia ei vielä jaeta. Osittaisessa perinnönjaossa jaetaan osakkaiden suostumuksella vain osa kuolinpesän varallisuudesta ja loput jätetään osakkaiden yhteiseen hallintaan.

Katso myös Kuolinpesän osakas

Ositus

Avioliiton päättymisen jälkeen laadittava sopimus, jolla jaetaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö puolisoille ja puretaan mahdolliset yhteisomistussuhteet. Aviovarallisuusyhteys katkeaa vasta ositukseen. Jos avioliitto päättyy puolison kuolemaan, osituksen jälkeen toimitetaan perinnönjako. Ositus tulee laatia kirjallisesti. Jos osituksesta ei päästä sopimukseen, osituksen toimittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja.

Varaa aika osituksen tekoon >>

 

Ositusperuste

Osituksen tekemiseen eli avio-oikeuden alaisen omaisuuden jakamiseen tarvitaan aina ositusperuste. Ositusperusteita ovat avioero tai puolison kuolema.

Ositussopimus

Avioliiton päättymisen jälkeen laadittava sopimus, jolla jaetaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö puolisoille ja puretaan mahdolliset yhteisomistussuhteet. Aviovarallisuusyhteys katkeaa vasta ositukseen. Jos avioliitto päättyy puolison kuolemaan, osituksen jälkeen toimitetaan perinnönjako. Ositus tulee laatia kirjallisesti. Jos osituksesta ei päästä sopimukseen, osituksen toimittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja.

Varaa aika osituksen tekoon >>

 

 

P

Perheoikeus

Perheoikeus on oikeudenala, joka sääntelee monia tärkeitä elämäntapahtumia. Perheoikeuden alaan kuuluu muun muassa avioliittoon ja avioeroon liittyvät lakiasiat, sekä lapsiasiat, kuten tapaamisoikeus ja lapsen huolto.

Katso myös Jäämistöoikeus

Perimysjärjestys

Lain eli perintökaaren määrittämää järjestystä, jossa perilliset perivät vainajan omaisuuden, kutsutaan perimysjärjestykseksi. Perimysjärjestyksessä lähimmät perilliset perivät kaiken vainajan omaisuuden. Perimysjärjestys on seuraava:

  1. Ensisijaisia perillisiä ovat omat lapset ja heidän sijaantuloperilliset.
  2. Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, aviopuoliso perii omaisuuden. Lesken kuoleman jälkeen lesken omaisuus jaetaan pesänjaossa lesken ja ensiksi kuolleen perillisten kesken.
  3. Vanhemmat, sisarukset ja sisarusten sijaantuloperilliset.
  4. Isovanhemmat ja vanhempien sisarukset. Serkut eivät peri.
  5. Mikäli edellä mainittuja perillisiä ei ole, omaisuus menee valtiolle.

Katso myös Sijaantulo

Perinnönjako

Kuoleman jälkeen laadittava sopimus, jolla vainajan omaisuus jaetaan perillisille ja testamentinsaajille. Osakkaat sopivat perinnönjaosta yhteisesti. Jos perinnönjaosta ei päästä sopimukseen, perinnönjaon toimittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja.

Varaa aika perinnönjakoon >>

Perinnönjakokirja

Henkilön kuoltua vainajan omaisuus jaetaan perillisille perinnönjaossa. Perinnönjaosta on laadittava perinnönjakokirja, josta ilmenee, kuinka paljon omaisuutta kukin osakas saa. Kutsutaan myös perinnönjakosopimukseksi.

Varaa aika perinnönjakoon >>

Perinnönjakosopimus

Henkilön kuoltua vainajan omaisuus jaetaan perillisille perinnönjaossa. Perinnönjaosta on laadittava perinnönjakokirja, josta ilmenee, kuinka paljon omaisuutta kukin osakas saa. Kutsutaan myös perinnönjakokirjaksi.

Varaa aika perinnönjakoon >>

Perinnöstä luopuminen

Omasta perinnöstä voi luopua antamalla siitä kirjallisen ilmoituksen. Perintö menee tällöin luopujan sijaantuloperillisille. Luopuminen tapahtuu yleensä viimeistään perunkirjoituksessa.

Katso myös Sijaantulo

Perintö

Vainajalta kuolinhetken omaisuus mikä jaetaan perintökaaren ja mahdollisen testamentin mukaisesti perillisille.

Varaa aika perinnönjakoon >>



Perintökaari

Perintökaari on laki, jossa määritellään se järjestys, miten perintö jaetaan henkilön kuoltua niissä tilanteissa, kun henkilöllä ei ollut avioehtoa tai testamenttia.

Katso myös Perimysjärjestys

Perintöoikeus

Perintöoikeudella voidaan tarkoittaa kahta eri asiaa. Ensinnäkin perintöoikeus on oikeudenala, joka sääntelee mm. testamenttiin ja perinnönjakoon liittyviä lakiasioita. Toiseksi perintöoikeudella tarkoitetaan niitä henkilöitä, kenellä on oikeus saada perintöä toisen henkilön kuoltua.

Katso myös Jäämistöoikeus

Perintöosa

Perintöosa on lakimääräisen perillisen suhteellinen osuus perinnöstä. Perintöosa täytetään perinnönjaossa konkreettisella omaisuudella.

Katso myös Rintaperillinen ja Perintökaari.

 

Perintöosuus

Perintöosuudella tarkoitetaan perillisille kuuluvaa osaa perinnöstä. Kun lakimääräisiä perillisiä on useampi, perittävän omaisuus jaetaan perillisten määrällä perintöosuuden selvittämiseksi.

Katso myös Perintökaari

Perintövero

Perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta on maksettava perintöveroa. Perintöveron määrä selviää perintöverotuspäätöksellä, jonka laatii Verohallinto sinne toimitetun perukirjan perusteella.

Perukirja

Perukirja on ennen kaikkea veroilmoitus perintöverotuksen toimittamista varten, mutta toimii myös pohjana perunkirjoitusta seuraavalle vaiheelle eli perinnönjaolle (ja mahdolliselle ositukselle). Perukirja pitää sisällään keskeiset tiedot kuolinpesän osakkaista sekä omaisuudesta.

Varaa aika perunkirjoituksen toimittamiseen >>

Perunkirjoitus

Perunkirjoituksessa luetteloidaan vainajan varat ja velat sekä kuolinpesän osakkaat. Perunkirjoituksen toimittaa osakkaiden valitsemat uskotut miehet. Perunkirjoituksessa laadittavaa perukirjaa liitteineen tarvitaan aina, kun kuolinpesän puolesta tehdään oikeustoimia.

Varaa aika perunkirjoituksen toimittamiseen >>

 

 

Pesänjakaja

Jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse sopuun omaisuuden jakamisesta, käräjäoikeudelta voi hakea pesänjakajaa toteuttamaan omaisuuden jaon.

Pesänselvittäjä

Pesänselvittäjä on käräjäoikeuden määräämä henkilö, jonka tehtävänä on saada kuolinpesä sellaiseen kuntoon, että perinnönjaon voi aloittaa. Tähän kuuluu muun muassa kuolinpesän velkojen maksaminen.

Pesänselvitys

Ennen perinnönjakoa kuolinpesä selvitetään. Pesänselvityksessä muun maksetaan kuolinpesän velat ja suoritetaan mahdolliset erityistestamentit. Pesänselvityksen päättymisen jälkeen voidaan toimittaa perinnönjako. Osakkaat toimittavat pesänselvityksen yhdessä. Jos osakkaat riitaantuvat tai eivät tahdo itse toimittaa pesänselvitystä, tuomioistuin voi määrätä kuolinpesän pesänselvittäjän hallintaan.

 

 

 

Puolisovähennys

Kun perintöä jätetään puolisolle, perintöverotuksessa voidaan tehdä veroton puolisovähennys. Tämä on hyvä säästökikka perintöveroasioissa.

R

Rintaperillinen

Rintaperillinen on perintöoikeudellinen käsite vainajan jälkeläisille suoraan alenevassa polvessa. Rintaperillisiä ovat siis lapsille, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset.

Katso myös Perintökaari

 

 

S

Salassapitovelvollisuus

Eri alojen työntekijöillä on usein saamistaan henkilötiedoista sekä yrityksen liikesalaisuuksista salassapitovelvollisuus, joka kieltää jakamasta näitä tietoja ulkopuolisille.

Sijaantulo

Tärkeintä on määrätä omaisuudelle sen varsinaiset saajat eli testamentinsaaja. Testamenttia laadittaessa kannattaa kuitenkin miettiä, mitä omaisuudelle haluaa tapahtuvan silloin, kun suunniteltu saaja kuolee ennen testamentintekijää itseään. Tällaisessa tilanteessa kannattaisi tehdä uusi testamentti, mutta jos uutta testamenttia ei tehdä, kannattaa testamentissa määrätä testamentinsaajalle varahenkilö. Varsinaisen saajan tilalle nimettyä henkilöä kutsutaan testamentinsaajan sijaantuloperilliseksi. Sijaantuloperillinen saa testamentinsaajan osuuden siinä tilanteessa, että testamentinsaaja on kuollut ennen testamentin tekijää.

 

Siviilisäätytodistus

Digi-ja väestötietovirastosta on mahdollista tilata siviilisäätytodistus. Todistuksesta ilmenee, onko henkilö naimisissa, rekisteröidyssä parisuhteessa, naimaton, eronnut tai leski. Todistusta tarvitaan esimerkiksi tilanteissa, joissa tutkitaan, onko uudelle avioliitolle olemassa laissa määriteltyjä esteitä, kuten jo voimassa oleva avioliitto.

Siviilivihkiminen

Siviilivihkiminen tarkoittaa toimitusta, jossa hääpari vihitään Digi-ja väestötietoviraston tai käräjäoikeuden toimesta. Vihkiminen ei näin ollen tapahdu kirkossa tai kirkon toimesta.

Sukuselvitys

Sukuselvityksen tarkoitus on selvittää vainajan perilliset perunkirjoitusta varten. Sukuselvitys tarvitaan vainajasta 15-ikävuodesta lähtien aina kuolemaan saakka. Joskus sukuselvitys tarvitaan myös muista vainajan läheisistä perillisten selvittämiseksi. Sukuselvitys tilataan joko seurakunnalta tai Digi- ja Väestötietovirastolta riippuen siitä oliko vainaja seurakunnan jäsen.

Suosiolahja

Suosiolahjalla tarkoitetaan perittävän henkilön antamaa lahjaa hänen rintaperilliselleen, jolla hän haluaa suosia lahjan saajaa muiden rintaperillisten vahingoksi. Suosiolahja otetaan mukaan lakiosaa laskettaessa, mutta se ei vaikuta muuten perinnönjaossa.

Suostumus kiinteistön tai asunnon myyntiin

Kun olet myymässä, vuokraamassa tai lahjoittamassa aviopuolisoiden yhteisenä kotina käytettävää kiinteistöä tai asuntoa, saatat tarvita aviopuolisosikirjallisensuostumuksen. Kirjallinen suostumus on pätevä, kun se on päivätty, asianmukaisesti allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama.

Tee suostumus kiinteistön tai asunnon myyntiin netissä >>

T

Tasaosuus

Perinnönjaossa varallisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasaosuuksin, jossa jokainen perillinen saa saman verran omaisuutta perinnöstä.

Katso myös Perinnönjakokirja

Tasinko

Osituksessa enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta omistava puoliso maksaa toiselle puolisolle tasauserän, mitä kutsutaan tasingoksi. Tasingon maksun jälkeen kummankin puolison omaisuuden säästö on yhtä suuri.

Katso myös Avio-oikeuden alainen omaisuus ja lesken tasinko-oikeus

Testamentin tiedoksianto

Testamentinsaajalla on velvollisuus antaa testamentti tiedoksi perillisille. Tiedoksianto tulee toimittaa perillisille kirjallisesti.

Testamentinsaaja

Kuinka muu omaisuus jakaantuu (omaisuus, kun legaatit on vähennetty). Huom. Useimmat testamentintekijät eivät edes anna legaatteja, vaan määräävät suoraan omaisuudelleen yhden tai useamman saajan. Jos legaatteja ei ole, kaikki omaisuus menee saajilleen osuuksin. Jos testamentinsaajia on vain yksi, hänen osuutensa on 100 %. Vastaavasti kahden saajan osuus on 50 % per saaja. Testamentissa voi päättää, meneekö omaisuus lakimääräisille perillisille tai jokaisen saajan voi myös nimetä erikseen. Tärkeintä on, että kun testamentti on valmis, kaikesta omaisuudesta on määrätty

Testamentista luopuminen

Testamentinsaajalla on oikeus luopua testamentista joko kokonaan tai osittain. Jollei testamentissa toisin ole määrätty, tulevat testamentista luopujan perilliset hänen sijaansa, mikäli heillä olisi ollut oikeus periä testamentinjättäjä. Testamentista luopuminen täytyy tehdä kirjallisesti.

 

Testamentti

Asiakirja, jolla määrätään omaisuuden jakamisesta ja hallinnasta kuoleman jälkeen. Testamentti täytyy tehdä määrämuotoisena ja sen yksiselitteiseen sekä riidattomaan sisältöön tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Tee testamentti helposti Lexlyn verkkopalvelussa >>

 

Todistaja

Monissa erilaisissa lakiasiakirjoissa vaaditaan kahden esteettömän todistajan allekirjoitusta, jotta asiakirja on pätevä sekä täytäntöönpanokelpoinen. Esteettömällä todistajalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei itse millään tavalla voi hyötyä asiakirjansisällöstä. Esimerkiksi testamentin laatijan perillinen ei voi toimia todistajana testamentin allekirjoituksessa.

Katso myös Esteellisyys ja Esteettömyys

Todistus väestötietojärjestelmästä

Digi-ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä on mahdollista tilata erilaisia otteita sekä todistuksia, joista ilmenee erilaisia henkilötietoja. Näitä henkilötietoja käytetään esimerkiksi perunkirjoituksia laatiessa.

Toissijainen perillinen

Toissijaisia perillisiä ovat ne henkilöt, jotka ovat perillisiä ensin kuolleelle puolisolle.

Toissijainen valtuutettu

Edunvalvontavaltakirjaan on hyvä lisätä ensisijaisen valtuutetun lisäksi myös toissijainen valtuutettu, joka hoitaa asioitasi niissä tilanteissa, kun ensisijainen valtuutettu on estynyt hoitamaan niitä, luopuu niistä tai ei ota tehtävää vastaan ollenkaan.

Tee edunvalvontavaltakirja helposti netissä >>

Toissijaissaaja

Toissijaissaaja on testamentissa nimetty henkilö tai taho, joka saa testamentissa määrätyn omaisuuden, mikäli varsinainen testamentinsaaja ehtii kuolla ennen testamentintekijää.

 

 

Toteava ositus

Avioeron jälkeen puolisoiden omaisuus tulee selvittää ja jakaa. Vaikka erostanne olisi jo vuosikymmeniä, on asia edelleen ajankohtainen, jos ositusta ei ole eron yhteydessä hoidettu tai omaisuuden jaosta ei ole laadittu osituskirjaa.

Täydennysperukirja

Mikäli perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen ilmenee uusia kuolinpesän varoja tai velkoja, tai perukirja todetaan muuten puutteelliseksi, täytyy toimittaa täydennysperukirja. Täydennysperukirjassa täytyy ilmoittaa ainoastaan muuttuneet tiedot – muutoin voidaan viitata aiempaan perukirjaan.

Täysin poissulkeva avioehtosopimus

Lähtökohtaisesti, avioliiton päättyessä avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan tasan entisten puolisoiden kesken. Kun puolisot ovat laatineet täysin poissulkevan avioehtosopimuksen, kummallakaan puolisoista ei ole oikeutta toistensa omaisuuteen.

Avioehto nettipalvelussa >>

U

Uskottu mies

Kahden uskotun miehen täytyy osallistua perunkirjoituksen toimitukseen, ja heidän tehtävänään on arvioida kuolinpesän varallisuus parhaan kykynsä mukaisesti. Uskottuna miehenä voi toimia kuka tahansa oikeistoimikelpoinen henkilö, sukupuolesta riippumatta.

V

Vakuutuskorvaus

Kun vakuutuksessa on tietty edunsaajamääräys, esim. omaiset, leski tai puoliso tms., lisätään vakuutuskorvaus henkilön perintöosaan ennen perintöverotuksen toimittamista.

Valtakirja

Valtakirjalla annetaan toiselle henkilölle oikeus tehdä jokin oikeustoimi, esimerkiksi kiinteistön kauppa, perinnönjako tai lahjoitus. Yleensä valtakirja annetaan yksilöitynä tiettyä toimea varten. Avointa asianajovaltakirjaa käytetään käytännössä vain viranomaisten kanssa asioidessa.

Valtakirja perinnönjakoa varten >>

Valtakirja asuntokauppaa varten >>

Valtakirja kiinteistökauppaa varten >>

 

Valtakirja asuntokauppaa varten

Asunto-osakkeiden kaupassa myyjän ja ostajan on allekirjoitettava kauppakirja. Jos et pääse itse paikalle kaupantekotilaisuuteen, asunto-osakkeiden kauppakirja voidaan allekirjoittaa valtakirjan avulla. Tällöin valtuuttamasi henkilö allekirjoittaa kauppakirjanpuolestasi.

Valtakirja asuntokauppaa varten >>

Valtakirja kiinteistön kauppaa varten

Kiinteistön kauppa on tehtävä lain vaatimalla tavalla. Näihin vaatimuksiin kuuluu, että myyjän ja ostajan on allekirjoitettava kauppakirja. Jos et pääse itse paikalle kaupantekotilaisuuteen, kiinteistön kauppa voidaan allekirjoittaa valtakirjan avulla.

Valtakirja kiinteistökauppaa varten >>

Valtakirja perinnönjakoa varten

Kun kuolinpesä jaetaan eli tehdään perinnönjako, kaikkien kuolinpesän osakkaiden täytyy allekirjoittaa perinnönjakosopimus. Jos et itse voi osallistua perinnönjakotilaisuuteen, voit valtuuttaa toisen ihmisen edustamaan sinua ja allekirjoittamaan perinnönjakosopimuksen puolestasi.

Valtakirja perinnönjakoa varten >>

Varavaltuutettu

Edunvalvontavaltakirjaan on hyvä lisätä myös varavaltuutettu, joka hoitaa edunvalvontavaltakirjan laatijan asioita tilapäisesti niissä tilanteissa, kun varsinainen valtuutettu on estynyt hoitamaan tehtäväänsä.

Velkakirja

Asiakirja, jossa velallinen (lainansaaja) ja velkoja (lainanantaja)sopivat lainaksi saadun rahamäärän (velan) takaisinmaksusta velkakirjassa sovituilla ehdoilla.

Virkatodistus

Virkatodistuksia tarvitaan erityisesti perunkirjoituksia sekä perinnönjakoja varten ja niistä ilmenee erilaisia henkilötietoja. Virkatodistuksen voi tilata Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta, Suomen ortodoksiselta kirkolta tai Digi-ja väestötietovirastolta riippuen siitä, kuuluuko henkilö seurakuntaan.

Vuokrasopimus

Oletko vuokraamassa asuntoasi? Vuokrasopimuksen laatiminen on tärkeä osa asuntosijoittamista ja omasta omaisuudesta huolehtimista. Oli kyseessä sitten sijoitusasunta tai kesämökin vuokraaminen, voidaan oikeanlaisilla muotoiluilla välttää monta harmia mahdollisissa riitatilanteissa.

Tee vuokrasopimus helposti Lexlyn verkkopalvelussa >>

Vuositilivelvollisuus

Edunvalvontavaltuutetun tehtäviin kuuluu vuositilin laatiminen valtuuttajantilikauden tapahtumista silloin, kun edunvalvontavaltuutuksessa on niin erikseen määrätty.

Y

Yhteisomistusolettama

Yhteisomistusolettaman mukaan tilanteissa, kun omaisuutta erotellaan eikä olosuhteista käy ilmi kumman omaisuus on kyseessä, avopuolisoiden katsotaan omistavan sen yhdessä.

Yleistestamentinsaaja

Yleistestamentinsaaja on henkilö, jolle vainaja on testamentillaan määrännyt koko jäljelle jäävän omaisuutensa tai määräosan siitä. Yleistestamentinsaaja on myös kuolinpesän osakas. 

Palaa sivun alkuun