Osituksen muuttaminen ja sovittelu

Ositussopimus on nimensä mukaisesti sopimus ja siihen pätee perinteinen sopimusoikeudellinen periaate siitä, että sopimukset ovat sitovia. On kuitenkin keinoja, joilla jo laadittua ja allekirjoitettua ositussopimusta voidaan muuttaa. Muutosvaatimuksella tulee kuitenkin olla tietyt perusteet, eikä perusteeksi riitä se, että ositus on ollut epäedullinen toiselle osapuolelle.

Val­miin osi­tuk­sen so­vit­te­lu 

Yksi tapa muuttaa ositusta on tehdä jo valmiin osituksen sovittelu. Osituksen sovittelulle on kuitenkin olemassa tarkat lakisääteiset edellytykset. Toisilleen vaihtoehtoiset edellytykset sovittelulle ovat, että osituksen lopputulos on ollut kohtuuton tai se tuottaa toiselle osapuolelle perusteetonta etua. Osituksen sovittelussa tulee aina ottaa huomioon kokonaisvaltainen harkinta, eikä yksittäinen asia tai tapahtuma välttämättä luo mahdollisuutta osituksen sovitteluun. 

Osi­tuk­sen moit­ti­mi­nen on mah­dol­lis­ta 

Jo tehtyä ositusta voidaan myös tietyin edellytyksin moittia. Ositusta on mahdollista moittia sopimuksen sisällön tai syntytavan vuoksi. Moitteen tarkoituksena on saada osituksessa saatu lopputulos muutettua tai saada koko ositus kumotuksi. Moitekanteen nostamiseen ja sen määräaikaa koskevat säännökset ovat erilaisia riippuen siitä, onko ositus niin kutsuttu toimitusositus vai sopimusositus. 

Sovittelun edellytykset osituksen yhteydessä 

Joskus osituksen yhteydessä huomataan, että sen lopputulos muodostuisi täysin kohtuuttomaksi toiselle osapuolelle. Näitä tilanteita varten avioliittolakiin on otettu mahdollisuus sovitella ositusta. Ositusta voidaan sovitella joko kohtuuttoman lopputuloksen vuoksi tai siitä syystä, että toinen puoliso saisi osituksen johdosta perusteettomasti taloudellista etua. 

Sovittelun edellytysten täyttyessä sillä ei ole merkitystä, olivatko puolisot tehneet avioehtosopimuksen vai eivät. Siispä sovittelu on mahdollista myös niissä tilanteissa, joissa puolisolla ei avioehtosopimuksen johdosta olisi lainkaan avio-oikeutta toisen omaisuuteen. 

Kun mietitään sovittelun mahdollisuutta, tulee erityisesti kiinnittää huomio avioliiton kestoon sekä puolisoiden toimintaan yhteisen talouden hyväksi, omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi. Lisäksi huomioon tulee ottaa muut edellisiin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat. 

Esimerkki

A ja B ehtivät olla naimisissa vuoden ennen eroa. Ennen avioliittoa he seurustelivat puoli vuotta. A:n omaisuuden arvo on 1 000 000 euroa. B:llä ei ole omaa omaisuutta. Heillä ei ole avioehtoa. Lähtökohtaisesti A joutuisi maksamaan osituksessa B:lle tasinkoa 500 000 euroa. Ottaen huomioon avioliiton lyhyt kesto sekä puolisoiden välillä vallitseva suuri varallisuusero, osituksen lopputulos olisi A:n kannalta kohtuuton. Tämän perusteella A:lla olisi mahdollisuus vaatia osituksen sovittelua.

Huomioithan, että tämä on yleisluontoinen artikkeli osituksesta. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi kannattaisi toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun.

Lue myös: Avioeron partaalla >>

Tämän linkin takaa löydät kaikki avioeroon liittyvät artikkelimme >>