Olemme koonneet tälle sivulle kysymyksiä, joita meille usein esitetään liittyen edunvalvontavaltuutukseen. Jos et löydä vastausta mieltäsi askarruttavaan asiaan, ole yhteydessä asiakaspalveluun
Voit olla meihin yhteydessä sähköpostitse asiakaspalvelu@lexly.fi tai puhelimitse 010 3379 150 (0,0835 €/puhelu + 0,1669 €/min). Halutessasi voit myös jättää yhteydenottopyynnön oheisella lomakkeella >>
Asiakaspalvelumme on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10.00 - 16.30.
Olemme täällä sinua varten!
Kysymyksiä ja vastauksia
Onko edunvalvontavaltakirja sama asia kuin edunvalvonta?
Ei ole. Edunvalvontavaltakirjalla ja edunvalvonnalla tähdätään toki samaan tavoitteeseen, eli järjestetään sellaisen ihmisen asioiden hoito, joka ei itse ole kykenevä omista asioistaan huolehtimaan. Edunvalvontavaltakirja poikkeaa edunvalvonnasta siinä, että se on valtuutuksen antajan, eli sinun itsesi, tahdonilmaisu. Tekemällä edunvalvontavaltakirjan päätät itse, kuka asioitasi voi hoitaa ja millaisilla ehdoilla. Edunvalvontavaltuutettuna toimiminen on myös valtuutetulle joustavampaa ja helpompaa kuin edunvalvojana toimiminen.
Mistä asioista edunvalvontavaltakirjassa voi määrätä?
Edunvalvontavaltakirjalla valtuuttaja, siis sinä, pystyt määräämään, kuka asioitasi hoitaa, jos et itse tulevaisuudessa pysty huolehtimaan omista asioistasi. Nimeät omat luottohenkilösi valtuutetuksi ja valtuutetun varahenkilöiksi eli toissijaisiksi valtuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi. Edunvalvontavaltuutuksessa voi lisäksi antaa hyvinkin yksityiskohtaisia ohjeita siihen, miten asioitasi tulee hoitaa sekä millaista elämää haluaisit viettää toimintakyvyn heikentymisestä huolimatta.
Voiko edunvalvontavaltakirjassa nimetä valtuutetuksi kenet tahansa?
Ei voi. Sovi valtuutetun tehtävään nimeämisestä valtuutettujesi kanssa ennen edunvalvontavaltakirjan laatimista. Suullinen suostumus riittää. Kun edunvalvontavaltakirja on allekirjoitettu, se tulee lain mukaan antaa valtuutetuiksi nimetyille. Helpoimmin tämä käy, jos teet kullekin valtuutetuksi nimetylle eli valtuutetuksi, toissijaiseksi valtuutetuksi ja varavaltuutetuksi nimetyille tulee lain mukaan oman kappaleen edunvalvontavaltakirjastasi (alkuperäinen tai kopio). Muista, että holhousviranomainen (digi- ja väestötietovirasto) voi vahvistaa ainoastaan alkuperäisen edunvalvontavaltakirjan. Alkuperäisiä kannattakin tehdä siis useampia.
Voinko nimetä kaksi rinnakkaista valtuutettua?
Asioiden hoitaminen käytännössä on helpompaa, jos vain yksi henkilö on kerrallaan edunvalvontavaltuutettu. Laki sallii kahden rinnakkaisen valtuutetun nimeämisen. Suosittelemme yhden valtuutetun nimeämistä
Kuinka monta varahenkilöä voi edunvalvontavaltuutetulle nimetä?
Voit nimetä valtuutetullesi niin monta varahenkilöä kuin haluat. Laissa ei ole rajoitettu toissijaisten valtuutettujen, varavaltuutettujen tai esteettömien varavaltuutettujen lukumäärää.
Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä, jos voi nimetä yhdenkin valtuutetun. On kuitenkin hyvä, jos edunvalvontavaltuutetulla olisi vähintään yksi varahenkilö, mutta useamman nimeäminen tekee valtakirjasta turvallisemman. Suosittelemme useamman henkilön nimeämistä.
Mitä tarkoittaa varavaltuutettu?
Varavaltuutettu on sellainen varahenkilö ensisijaiselle valtuutetullesi, joka voi valtuutuksen nojalla ottaa valtuutetun tehtävät väliaikaisesti hoidettavakseen. Varavaltuutettu voi hakea edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista, jos ensisijainen valtuutettu on väliaikaisesti estynyt hoitamaan tehtäväänsä tai on esteellinen hoitamaan jotakin tiettyä asiaa.
Esteetön varavaltuutettu on esteellisyystilanteissa tarvittava varahenkilö ensisijaiselle valtuutetullesi. Esteetöntä varavaltuutettua tarvitaan lyhytaikaisesti, tietyn toimenpiteen tekemiseksi. Esteellisyys voi syntyä, jos valtakirjan antaja haluaa esimerkiksi myydä kesämökkinsä perheenjäsenelleen. Esteetön varavaltuutettu edustaa valtuuttajaa ja varmistaa, että tehtävä toimenpide on valtuuttajan kannalta oikeudenmukainen. Esteetöntä varavaltuutettua tarvitaan perheen sisäisissä juridisissa toimenpiteissä, jos edunvalvontavaltakirja on jo vahvistettu ja valtuutettusi on perheenjäsen.
Miten edunvalvontavaltakirja vahvistetaan?
Jos edunvalvontavaltakirjan tekijä todella tarvitsee apua omien asioidensa hoitamiseen ja elämäänsä koskevaan päätöksentekoon, valtuutetun pitää aktivoitua. On hankittava lääkärinlausunto, jossa todetaan peruste edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiselle. Valtuutetun pitää toimittaa lääkärinlausunto, alkuperäinen käsin allekirjoitettu edunvalvontavaltakirja ja täytetty hakemuslomake holhousviranomaiselle eli digi-ja väestötietovirastolle (DVV) vahvistamista varten. Hakemuslomake löytyy DVV:n verkkosivuilta.
Hakemisvaiheessa myös valtuuttajaa kuullaan asiasta, eikä edunvalvontavaltuutusta vahvisteta heikoilla perusteilla. Lue lisää tietoa DVV:n sivuilta.
Edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista voi joutua odottamaan joitakin kuukausia.
Voiko edunvalvontavaltakirjaa muuttaa tai voiko sen peruuttaa?
Kyllä voi. Jos edunvalvontavaltakirjaa haluaa muuttaa, on tehtävä uusi edunvalvontavaltakirja ja hävitettävä kaikki peruutetut valtakirjat. Jos haluaa peruuttaa edunvalvontavaltakirjan mutta ei tehdä uutta, on vain hävitettävä edunvalvontavaltakirja. Jo viranomaisessa vahvistettua edunvalvontavaltuutusta ei kuitenkaan voi peruuttaa hävittämällä valtakirja.
Edunvalvontavaltuutus päättyy, kun valtuuttaja kuolee. Hoitaaksesi valtuuttajan kuolinpesän asioita tarvitset uuden erillisen valtakirjan kuolinpesän asioiden hoitamista varten. Aikanaan vahvistetulla edunvalvontavaltakirjalla ei voi enää hoitaa asioita, kun valtuuttaja on kuollut.
Kuka voi tehdä edunvalvontavaltakirjan?
Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä täysi-ikäinen eli 18 vuotta täyttänyt ihminen, joka ymmärtää edunvalvontavaltakirjan merkityksen. Jokainen voi tehdä edunvalvontavaltakirjan ainoastaan omasta puolestaan. Jos sairastaa muistisairautta tai muuta toimintakykyä heikentävää sairautta, voi edunvalvontavaltakirjan vielä tehdä, jos ymmärtää sen merkityksen. Tarvittaessa voi pyytää lääkärinlausunnon ymmärryskyvystä.
Tarvetta lääkärinlausunnolle ei normaalitilanteessa ole. Lääkärinlausunnon hankkiminen voi kuitenkin olla hyvä ajatus, jos valtakirjan tekijä on kovin iäkäs tai hänellä on jo diagnosoitu toimintakykyä mahdollisesti heikentävä sairaus kuten muistisairaus. Tällöin lääkärinlausunto varmistaa, että valtuuttaja on ollut kykenevä valtuutuksen tekemään.
Edunvalvontavaltakirjan allekirjoittaa valtuutuksen antaja sekä kaksi (2) esteetöntä todistajaa. Valtuutetuiksi nimetyt eivät allekirjoita edunvalvontavaltakirjaa, mutta heidän kanssaan pitää asiasta sopia. Suullinen sopiminen riittää.
Mitä edunvalvontavaltakirjan pitää sisältää?
Edunvalvontavaltakirja on määrämuotoinen juridinen asiakirja, joten sen on sisällettävä tietyt laissa määritellyt asiat. Se on ensinnäkin tehtävä kirjallisesti. Valtakirjan allekirjoittavat valtuuttaja ja kaksi esteetöntä todistajaa samanaikaisesti. Valtuuttajan ja todistajien on siis oltava yhtä aikaa läsnä allekirjoitustilaisuudessa. Valtakirjasta on lisäksi käytävä ilmi:
- valtuuttamistarkoitus
- asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa
- valtuuttaja ja valtuutettu (suositeltavaa nimetä myös valtuutetun varahenkilöt eli toissijaiset valtuutetut ja varavaltuutetut)
- määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan
Ennen kuin aloitat edunvalvontavaltakirjan tekemisen, tarvitset valitsemaltasi luottohenkilöltä suostumuksen toimia asioidesi hoitajana ja valtuutettunasi, jos et myöhemmin itse kykene päättämään omista asioistasi. Tarvitset suostumuksen myös hänen varahenkilöiltään.
Miksi kannattaa tehdä edunvalvontavaltakirja?
Kenelläkään ei ole automaattisesti oikeutta hoitaa sinun asioitasi ja päättää puolestasi, jos oma toimintakykysi heikkenee. Edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä, jos haluat itse päättää, kuka asiasi hoitaa ja miten jos joudut tilanteeseen, ettet itse pysty päättämään omista asioistasi. Näin päätöksenteko on sellaisen ihmisen käsissä, johon juuri sinä luotat. Edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä, jos et halua joutua viralliseen ja jäykkään edunvalvontaan eli holhoukseen. Edunvalvontavaltakirja kannattaa myös tehdä, jos haluat helpottaa läheistesi arkea, jos toimintakykysi heikkenee. Teet siis edunvalvontavaltakirjan myös läheistesi vuoksi.
Edunvalvontavaltakirja kannattaa – ja sen lain mukaan voi tehdä – vain silloin, kun asiat ovat kunnossa. Jos tarve edunvalvontavaltakirjan vahvistamiselle on jo käsillä ja oma toimintakyky heikentynyt esimerkiksi onnettomuuden, sairastumisen tai korkean iän vuoksi, on liian myöhäistä tehdä edunvalvontavaltakirja.
Onko edunvalvontavaltuutetun tehtävä pakko ottaa vastaan?
Ei ole. Edunvualvontavaltakirjaa laatiessa tulee valuutetuksi nimetyltä toki kysyä suullinen suostumus. Jos edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen tulee myöhemmin ajankohtaiseksi, voi edunvalvontavaltuutetuksi nimetty myös kieltäytyä tehtävästä. Valtuutettu voi myös haluta luopua tehtävästä sen jälkeen, kun valtuutus on jo vahvistettu ja hän itse on jo toiminut tässä tehtävässä. Tästä syystä on suositeltavaa nimetä ainakin yksi toissijainen valtuutettu.
Tarvitaanko edunvalvontavaltakirjaa, jos on jo valtakirja pankkiasiointia varten?
Kyllä tarvitaan. Tavanomaiset valtakirjat ovat voimassa niin kauan, kun valtakirjan antaja on kunnossa. Jos valtakirjan antajan toimintakyky heikkenee merkittävästi, tavanomaiset valtakirjat esimerkiksi juuri pankkiasiointiin lakkaavat olemassa voimassa.
Mitä tarkoittaa toissijainen valtuutettu?
Toissijainen valtuutettu on sellainen varahenkilö ensisijaiselle valtuutetullesi, joka voi valtuutuksen nojalla ottaa valtuutetun tehtävät kokonaan hoidettavakseen. Toissijainen valtuutettu voi hakea edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista, jos ensisijainen valtuutettu on pysyvästi estynyt hoitamaan tehtäväänsä, haluaa lopettaa edunvalvontavaltuutettuna toimimisen tai kieltäytyy ottamasta edunvalvontavaltuutetun tehtävää vastaan.
Mikä muuttuu, jos teen edunvalvontavaltakirjan?
Kun teet edunvalvontavaltakirja, saat mielenrauhan siitä, että asiasi tulevat hoidetuksi toivomallasi tavalla tuli elämässä eteen mitä tahansa. Edunvalvontavaltuutuksen antaminen eli edunvalvontavaltakirjan tekeminen ei anna valtuutetulle mitään oikeuksia välittömästi valtakirjan allekirjoittamisen jälkeen. Kaikki pysyy siis ennallaan tässä ja nyt. Valtuutetun oikeudet astuvat voimaan vasta, jos joskus käsillä on tilanne, että valtuuttaja eli sinä itse et enää pysty huolehtimaan asioistaan ja lainmukaiset edellytykset edunvalvontavaltakirjan vahvistamiselle ovat olemassa.
