Hoiva- ja hoitotahto

Hoitotahto tehdään sairauden varalta

Kuvittele tilanne, jossa olet sairastunut ja hoitohenkilökunta ja läheisesi ovat kerääntyneet keskustelemaan tilanteestasi. Oletko varma, että heillä sama käsitys siitä, mitä sinä haluaisit? Tiedätkö, millaisin rajoituksin läheisesi ja hoitohenkilökunta voi tehdä päätöksiä, jos hoitotahtoa ei ole?

Hoitotahto koskee ennen muuta sairaanhoitoa ja terveydentilaasi koskevaa päätöksentekoa. Hoitotahdossa määrätään muun muassa elvytyksestä tai siitä, että elvytystä ei anneta. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilökuntaa. Hoitotahto vahvistaa itsemääräämisoikeuttasi. Hoitotahtoa tulee tulee noudattaa, jos siihen kirjatut määräykset ovat riittävän selkeitä ja voidaan olettaa, että et ole muuttanut tahtoasi. Pätevän hoitotahdon tekeminen edellyttää, että sen tekijä ymmärtää riittävällä tavalla hoitotahdon merkityksen ja sisällön. Hoitotahdon voi siis vielä tehdä, vaikka olisi saanut diagnoosin toimintakykyä heikentävästä sairaudesta, mutta ymmärtää vielä asia.

Hoivatahdolla ohjataan elämänlaatua

Hoivatahto liittyy arjen sujumiseen tilanteessa, jossa tarvitaan muiden apua, mutta päätettävänä eivät ole sairaanhoitoon liittyvät asiat tai ratkaisut. Hoivatoiveet liittyvät oman elämänlaadun parantamiseen kenties pientenkin, itselle mieluisten seikkojen avulla. Tyypillisiä hoivatahdonilmauksia ovat esimerkiksi musiikkiin, liikuntaan, ulkoiluun, kauneudenhoitoon, lempiruokiin tai muihin henkilön erityisiin kiinnostuksen kohteisiin liittyvät toiveet.

Vaikka asiaa ei olisi tietoisesti ajatellut, oma tahto tulee hyvin luontevasti esille heti, kun asiasta keskustellaan tai edessä on vaihtoehtoja joita ei itselleen halua.

Huomioithan, että tämä on yleisluontoinen artikkeli hoito- ja hoivatahdosta. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi kannattaa toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun.