Kuolema lähipiirissä - hoidettavat lakiasiat
Miten toimia, kun läheinen on kuollut? Läheisen kuoleman jälkeen elämä ja asioiden järjesteleminen voi tuntua vaikealta, jopa ylivoimaiselta. Jo postiluukusta saapunut kirje pankista, jossa kerrotaan kuolinpesän pankkiasioiden hoitamisesta ennen ja jälkeen perunkirjoitusta, saattaa tuntua mutkikkaalta ja selvitettävien asioiden pino korkealta. Kuolemaan liittyy paljon käytännön järjestelyjä. On selvitettävä vainajan ja mahdollisen lesken omaisuuteen sekä perillisiin liittyviä asioita, ja kaikki on tehtävä lain määräämässä ajassa. Perheoikeuden asiantuntija osaa auttaa ja opastaa tämän työlään vaiheen läpi.
Läheisen kuolema ja käytännön asiat
Läheisen poismenon jälkeen hoidettavat asiat voivat tuntua kuormittavilta ja epäselviltä. Olemme koonneet alle listan hoidettavista asioista helpottamaan tätä tilannetta. Hoidettavien asioiden listan ohella on toki erittäin tärkeää huolehtia myös omasta ja muiden läheisten jaksamisesta tilanteessa ja pyytää apua, kun sitä tarvitaan. Perunkirjoituksen ja perinnönjaon osalta Lexlyn asiantuntevat ja empaattiset juristit ovat apunasi ja hoitavat ammattitaitoisesti halutessasi kokonaisuudessaan sen osa-alueen.
Lista läheisen kuoleman jälkeen hoidettavista asioista
Lisätietoa perunkirjoituksesta
Kun ihminen kuolee, on aina järjestettävä perunkirjoitus ja laadittava perukirja. Perunkirjoitus täytyy toimittaa jokaisen Suomessa vakituisesti asuneen henkilön kuoleman jälkeen. Perunkirjoituksen laiminlyönnistä voi seurata henkilökohtainen velkavastuu pesän osakkaalle, jos pesä on velkainen.
Perukirja syntyy perunkirjoituksen lopputuloksena. Perukirja on omaisuusluettelo kuolinpesän varoista ja veloista. Perukirja muodostaa myös kuolinpesän osakasluettelon: Perukirja kertoo, ketkä ovat oikeutettuja määräämään kuolinpesän omaisuudesta. Perukirja on myös vainajan viimeinen veroilmoitus ja samalla perintöveroilmoitus. Oheisesta oppaasta voit lukea lisätietoa siitä, mitä perunkirjoituksessa käytännössä tapahtuu.
Lue lisää perunkirjoituksesta
Perukirja ja perunkirjoitus
Hautajaisten lisäksi ensimmäisiä asioita vainajan kuolinpesän asioiden järjestelyssä on perunkirjoitus.
Lain mukaan vainajan kuolinpesän osakkaista, hänen varoistaan ja veloistaan laaditaan määrämuotoinen selvitys, jonka nimi on perukirja. Perukirja toimii perinnönjaon pohjana ja muodostaa omaisuudelle hankintamenoarvot, joihin myöhempiä mahdollisia omaisuuden luovutusvoittoja peilataan.
Perunkirjoitus tarkoittaa sekä tehtävää selvitystyötä, että itse tilaisuutta, jossa perukirja käydään läpi ja allekirjoitetaan. Perukirjan allekirjoittavat pesänilmoittaja sekä uskotut miehet. Myös perunkirjoitukseen osallistuneet voivat allekirjoittaa perukirjan muina toimitukseen osallistuneina henkilöinä. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen (3) kuukauden kuluessa kuolemasta.
Lue, kenet on kutsuttava perunkirjoitukseen >>
Tutustu palveluumme perunkirjoitus
Perinnönjako
Kun perunkirjoitus on tehty, perintö voidaan jakaa. Perinnönjaosta täytyy tehdä kirjallinen perinnönjakokirja. Perinnönakokirjan perusteella kuolinpesän omaisuus siirtyy perillisille. Kuolinpesän jakamista varten ei tarvitse odottaa perintöverotuspäätöstä eikä omaisuutta tarvitse myydä ja muuttaa käteiseksi, jotta perinnönjako voidaan tehdä.
Jakokirjasta täytyy käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:
- mitä on jaettu
- jaetun omaisuuden arvo jakohetkellä
- mitä kukin perillinen on saanut
- mitä on mahdollisesti jäänyt jakamatta
- onko jako tehty kokonaan.
Jokaisella perillisellä on itsenäinen oikeus vaatia perinnönjakoa. Niin kauan kuin perintöä ei ole jaettu, kuolinpesää hallitaan yhdessä. Leski on kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes ositus on tehty.
Lue täältä lisää perinnönjaosta >>
Tutustu palveluumme, perinnönjako
Ositus
Jos vainaja oli kuollessaan naimisissa, ennen perinnönjakoa tehdään ositus tai omaisuuden erottelu. Osituksessa aviopuolisoiden avio-oikeuden alaiset varat jaetaan. Jos aviopuolisoilla oli avio-oikeudesta vapaata, omaisuutta esimerkiksi avioehdon perusteella, on tällainen omaisuus eroteltava.
Kun avioliitto päättyy kuolemaan, ositus on tehtävä perunkirjoituksen jälkeen ennen perinnönjakoa. Ositusta ei voi tehdä ennen perunkirjoitusta, sillä perunkirjoituksessa selvitetään sekä vainajan omaisuus, velat ja perilliset myös lesken omaisuus ja velat. Kuoleman jälkeen tehtävä ositus perustuukin juuri perukirjan tietoihin.
Jos avopuolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi, voidaan avolesken ja kuolinpesän välillä tehdä avoliittolain mukainen omaisuuden erottelu. Erottelussa avoleskellä voi olla oikeus hyvitykseen, joka voidaan toteuttaa rahallisen korvauksen sijaan myös muuna omaisuutena tai esimerkiksi määräaikaisena asumisoikeutena.
Lue täältä lisää osituksesta>>
Hautaus ja muistotilaisuus
Kun läheinen menehtyy, otetaan usein ensimmäisenä yhteyttä hautaustoimistoon. Kokenut ja luotettava hautaustoimisto on surevan omaisen apuna käytännön järjestelyitä tehdessä.
Lexlyn yhteistyökumppaneina toimivat:
Hautaustoimisto Mikko Mononen Oy
Jäikö sinulle kysyttävää? Ota rohkeasti yhteyttä asiakaspalveluumme!
Voit joko soittaa meille 010 3379 150, lähettää sähköpostia asiakaspalvelu@lexly.fi tai jättää yhteystietosi oheisella lomakkeella, niin olemme sinuun yhteydessä mahdollisimman pian.
Jätä yhteydenottopyyntö
Lakiasioiden työkalupakki
Ladattavaa materiaalia lakiasioista
Täältä löydät hyödyllistä ladattavaa ja tulostettavaa materiaalia lakiasioista.
Ladattavaa materiaalia lakiasioista
Löydä oma perhejuristisi
Lexlyn ammattilaiset ovat apunasi myös surun hetkellä. Hoidamme lakiasiat aina myötätunnolla ja hienotunteisesti jokaisen tilanteen yksilöllisesti huomioiden.
Lexlyn ammattilaisiin voit tutustua tästä
Lexly mediassa