Tiesitkö, että ilman tehtyä edunvalvontavaltakirjaa sinulle määrätään viranomaisen toimesta yleinen edunvalvoja, jos toimintakykysi heikkenee niin, ettet voi huolehtia enää omista asioistasi? Tämä artikkeli käsittelee eroavaisuuksia itse tehdyn edunvalvontavaltuutuksen ja viranomaisen edunvalvonnan välillä.
Edunvalvontavaltakirja ja viranomaisasiakirja
Itse etukäteen tehtävällä edunvalvontavaltuutuksella voit päättää, kuka toimii edunvalvontavaltuutettunasi ja hänen varahenkilöinään jos sairastut, joudut onnettomuuteen tai toimintakykysi muuten heikkenee. Jos et ole tehnyt edunvalvontavaltakirjaa etukäteen ja menetät oman toimintakykysi, Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin määrää sinulle yleisen edunvalvojan.
Jos itse tehdylle edunvalvontavaltakirjalle tulee tarvetta, valtuutus astuu voimaan nopeasti Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä. Perinteinen edunvalvontaprosessi ilman edunvalvontavaltakirjaa on valitettavan hidas, jolloin asioiden hoitaminen viivästyy.
Edunvalvontavaltuutuksen ja perinteisen edunvalvonnan erot
Kun itse tehty edunvalvontavaltuutus on voimassa, valtuutetun on helppo hoitaa asioita valtakirjan perusteella. Valtuutettu ei tarvitse erikseen lupaa Digi- ja väestötietovirastolta. Yleinen, viranomaisen määräämä edunvalvoja joutuu hakemaan erilaisia lupia mm. asunnon myyntiin ja sijoitusten tekemiseen.
Itse tehdyllä valtuutuksella tiedät, että asioitasi hoidetaan haluamallasi tavalla sekä haluamasi henkilön toimesta. Yleinen edunvalvoja ei valitettavasti välttämättä tiedä päämiehensä toiveita, eikä hänellä myöskään ole velvollisuutta noudattaa niitä. Itse tehdyllä edunvalvontavaltuutuksella voit antaa myös valtuuksia sellaisiin toimiin, joita perinteinen edunvalvoja ei voisi tehdä ollenkaan, kuten lahjojen antamiseen. Yleistä edunvalvojaa sitoo holhoustoimilaki, joka estää häntä esimerkiksi lahjojen antamisen puolestasi.
Itse tehty edunvalvontavaltuutus kannattaa
Itse tehdyllä edunvalvontavaltuutuksella voit antaa läheisillesi oikeuden saada valtuutetultasi tietoja asioidesi hoitamisesta, kun taas yleinen edunvalvoja toimii salassapitosäännösten alaisena, eikä hän voi kertoa toimistaan läheisten niin pyytäessä. Yleinen edunvalvoja määrätään myös lähtökohtaisesti vain taloudellisten asioiden hoitoon. Itse tehdyllä valtuutuksella voi määrätä taloudellisten toimien lisäksi myös terveyttä koskevista asioistasi.
Itse tehty edunvalvontavaltuutus on myös merkittävästi halvempi vaihtoehto. Edunvalvontavaltuutuksen rekisteröimiseen kuuluu vain kertaluontoinen Digi- ja väestötietoviraston veloittama vahvistusmaksu. Saat valtuutuksessa halutessasi päättää valtuutetun palkkiosta. Yleisen edunvalvojan palkkiot ja edunvalvontaan liittyvät viranomais- ja lupamaksut taas saattavat nousta huomattavaksi kulueräksi.
Edunvalvontavaltakirjan teko itsenäisesti on helppoa, nopeaa ja kustannustehokasta Lexlyn verkkopalveluissa. Oheisesta artikkelistamme voit lukea lisää edunvalvontavaltakirjan tekemisestä kauttamme >>
Huomioithan, että tämä on yleisluontoinen artikkeli edunvalvontavaltuutuksesta. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi kannattaa toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun.
Lue lisää aiheesta
Näin helppoa on edunvalvontavaltuutuksen teko
Edunvalvontavaltakirjaa suositellaan kaikille 18 vuotta täyttäneille. Ja mikä parasta, kuka vaan voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen kätevästi Lexlyn verkkopalvelussa. Et tarvitse juristia etkä lakikirjaa tehdäksesi itsellesi juridisesti markkinoiden laadukkaimman edunvalvontavaltakirjan
Lue kokonaan
Digi- ja väestötietovirasto (DVV) kannustaa kaikkia tekemään edunvalvontavaltuutuksen – Onhan sinulla jo omasi?
Tiesitkö, että ilman edunvalvontavaltuutusta kukaan ei voi hoitaa asioitasi – ei edes puolisosi tai lapsesi?
Lue kokonaan
Se kaikkein tärkein paperi byrokratian vähentämiseksi
Kun olet lukenut tämän artikkelin, tiedät kaiken tarpeellisen edunvalvontavaltuutuksesta, ja miksi aivan jokaisella tulisi olla sellainen.
Lue kokonaan