Avoliitto syntyy usein vaivihkaa, ja viiden vuoden päästä tai yhteisen lapsen synnyttyä puolisot ovat tietämättään muodostaneet avoliittolain tarkoittaman yhteisen talouden. Mikä ihmeen yhteinen talous?
Avoliitto ei siis olekaan juridisesti niin yksinkertainen asia kuin helposti kuvitellaan. Yleinen harhaluulo on, että avoliitto muuttuisi tietyn ajan jälkeen oikeusvaikutuksiltaan avioliiton kaltaiseksi. Näin ei ole. Avopuolisot voivat sen sijaan varautua avoliittonsa päättymiseen tekemällä avoehdon.
Sopimus avoliton päättymisen varalta eli avoehto
Avoliitto on lähtökohtaisesti vapaamuotoinen parisuhteen muoto. Sen perustamiseen ei liity sen kummempaa seremoniallisuutta - sen kun ryhdytään asumaan samassa osoitteessa. Avoliittoon liittyvät mielikuvat ja avoliitossa olevien itsensä mielipide liiton pysyvyydestä ja sitovuudesta vaihtelevat hyvin paljon. Siinä missä toiset parit lähinnä seurustelevat tai asuvat yhdessä, toisten liitto voi olla kaikilta ulkoisilta ominaisuuksiltaan avioliittoa vastaava.
Avoliitto voi päättyä kolmella tavalla: avioliiton solmimiseen, avoeroon tai avopuolison kuolemaan.
Moni ei tule ajatelleeksi, että avoliitossa on mahdollista tehdä sopimus eron varalta. Aina ei haluta mennä naimisiin, ja mikäs siinä. Jos kuitenkin ollaan pitkään yhdessä tai on yhteisiä lapsia yleensä on myös yhteisiä talousasioita tai yhteistä omaisuutta. Aivan kuten avioliitossa voi sopia pelisäännöistä erotilanteessa avioehtosopimuksella, myös avoliitossa voi tehdä sopimuksen avoeron varalta eli avoehdon.
Avoliitto on eri asia kuin avioliitto
Avoliitto on juridisesti aivan eri asia kuin avioliitto. Mutta kuten avioliitossakin, avoliiton päättyessä tulee käsiteltäväksi parisuhteen taloudellinen puoli. Koska pitkäkään avoliitto ei synnytä puolisoille avio-oikeutta toisen omaisuuteen, tilanne voi olla kinkkinen. Joissain tilanteissa avio-oikeuden puuttuminen saattaa johtaa taloudellisesti epäreiluun lopputulokseen avoliiton päättyessä.
Näitä tilanteita varten on olemassa avoliittolaki. Sitä sovelletaan avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi (5) vuotta sekä sellaisiin avopuolisoihin, joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.
Mitä avoehto voi sisältää?
Avoehto kannattaa aina laatia kirjallisesti ja sopimuksessa tulee katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Suuret elämänmuutokset, esimerkiksi asunnon ostaminen, lapsen syntyminen, tulotason muuttuminen tai puolison toimintakyvyn heikentyminen ja edunvalvontatilanteet vaikuttavat merkittävällä tavalla avopuolisoiden mahdollisuuteen kattaa taloutensa kuluja avoliiton aikana. Erotilanteissa valtaosa erimielisyyksistä liittyy raha-asioihin ja lapsiin.
Mistä avoehdossa sovitaan?
Kuten avioehdossa, avoehdossa avopuolisot voivat sopia ennakkoon, kuinka he haluavat järjestää taloudelliset suhteensa, mitä asioita ottaa huomioon ja kuinka yhteinen omaisuus käytännössä erotellaan, jos parisuhde päättyy. Avoliiton päättymisen varalta laadittavassa sopimuksessa eli avoehdossa avopuolisot voivat sopia ennakkoon sitovasti omaisuutensa jakamisesta ja avoliittolain mukaisen hyvityksen maksamisesta. Sopimus laaditaan avoliiton aikana ja se sitoo avopuolisoita, jos toinen osapuolista vaatii sitä noudatettavaksi avoeron tai soveltuvin osin kuoleman jälkeen.
Toisin kuin avioliitossa, avoliiton päättyminen ei ole aina yksiselitteisesti määriteltävissä. Sopimuksessa sovitaan tämän vuoksi usein myös siitä milloin avoliitto katsotaan päättyneeksi.
Avoehto laaditaan usein osana perintösuunnittelua. Jokaisen avoparin kannattaisi laatia oma avoehto. Erityisen suositeltavaa se on avoliitossa eläville uuspareille.
Omaisuuden erottelu avoliiton päättyessä
Avoliittolaki lähtee siitä, että puolisot voivat hoitaa yhteisen taloutensa purkamisen vapaamuotoisesti sellaisella tavalla, jonka he parhaaksi näkevät. Joskus sopiminen ei kuitenkaan suju. Laki luo puitteet omaisuuden erottelulle avoerossa etenkin silloin, kun puolisot ovat asioista eri mieltä. Avopuolisoiden omaisuuden erottelu voidaan tehdä sopimuserotteluna, jolloin laaditaan omaisuuden erottelukirja. Tämän asiakirjan kumpikin puoliso allekirjoittaa, ja sen todistavat kaksi esteetöntä todistajaa. Jos asioista ei päästä yhteisymmärrykseen, on mahdollista hakea käräjäoikeudelta pesänjakaja suorittamaan omaisuuden erottelu lain määräämissä puitteissa. Avopuolisoiden omaisuuden erottelu tehdään myös avoliiton päätyttä puolison kuolemaan. Tällöin erottelun osapuolia ovat avoleski ja kuolleen puolison kuolinpesän osakkaat.
Huomioithan, että tämä on yleisluontoinen artikkeli avoliitosta. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi kannattaisi toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun.
Kysyttävää? Ota yhteyttä asiakaspalveluun!
Jos sinulla on kysyttävää, ole rohkeasti yhteydessä asiakaspalveluun joko jättämällä soittopyyntö oheisen lomakkeen kautta tai soittamalla numeroon 010 3379 150
