7 kysymystä edunvalvontavaltakirjasta

Mikä on edunvalvontavaltakirja? Mitä se sisältää ja kannattaako sellainen tehdä? Olemme koonneet tähän artikkeliin 7 yleisintä kysymystä, jotka usein arveluttavat edunvalvontavaltakirjan tekemisessä.

1. Mikä ihmeen edunvalvontavaltakirja?

Edunvalvontavaltuutus eli edunvalvontavaltakirja on asiakirja, jolla voit valtuuttaa haluamasi henkilön huolehtimaan asioistasi niissä tapauksissa, jos itse menetät toimintakykysi, etkä voi enää huolehtia omista asioistasi. Jos esimerkiksi vanhuuden tai sairauden vuoksi menetät oman toimintakykysi, läheisesi ei voi huolehtia asioistasi ilman edunvalvontavaltuutusta. 

2. Mikä on edunvalvonnan ja edunvalvontavaltakirjan ero?

Jos menetät toimintakykysi, etkä ole laatinut omaa edunvalvontavaltakirjaa, sinulle määrätään yleinen edunvalvoja viranomaisen toimesta. Tämä yleinen, viranomaisen tai tuomioistuimen määräämä yleinen edunvalvoja on usein itse viranomainen, jota sitoo holhoustoimilaki ja erilaiset salassapitosäännökset. Vain edunvalvontavaltakirjan tekemällä voit varmistua siitä, että asioistasi huolehtii määräämäsi läheinen.

Voit lukea lisää edunvalvontamääräyksen ja edunvalvontavaltakirjan eroista tästä artikkelista >>

3. Mitä edunvalvontavaltakirja sisältää?

Edunvalvontavaltakirjan täytyy tehdä kirjallisesti ja se sisältää valtuuttajan sekä valtuutetun nimet ja henkilötiedot. Edunvalvontavaltakirjan pääsisältö räätälöidään valtuuttajan oman tahdon mukaisesti, mutta siinä useimmiten valtuutetaan seuraavat asiat: valtuuttajan taloudelliset ja hoitoa koskevat asiat, kiinteän omaisuuden hoito ja myynti sekä lahjoitusten antaminen. Lisäksi edunvalvontavaltakirjan täytyy sisältää mm. valtuuttajan sekä kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. 

4. Mitä ovat varavaltuutetut ja toissijaiset valtuutetut? Onko sellaisia pakko määrätä edunvalvontavaltakirjaan?

Jos ensisijainen valtuutettu ei jostain syystä voi hoitaa yksittäistä tehtävää tai hän luopuu kokonaan tehtävästään, on varavaltuutetulle tai toissijaiselle valtuutetulle tarvetta. Varavaltuutettu on tarkoitettu hoitamaan valtuuttajan asioita väliaikaisesti, jos ensisijainen valtuutettu on estynyt syystä tai toisesta tehtävästään. Toissijainen valtuutettu nimetään taas niihin tilanteisiin, jos ensisijainen valtuutettu luopuu kokonaan tehtävästään. Näiden valtuutettujen nimeäminen on toki hyvin suotavaa, mutta ei pakollista.

5. Milloin edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä?

Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä täytettyään 18 vuotta. Asiakirja kannattaa tehdä niin pian kuin on mahdollista, sillä voit menettää toimintakykysi milloin tahansa esimerkiksi onnettomuuden vuoksi. Edunvalvontavaltakirja täytyy kuitenkin laatia ehdottomasti ennen oman toimintakyvyn menettämistä, sillä muuten allekirjoittaminen on liian myöhäistä. Jos olet menettänyt oman toimintakykysi, et ole enää oikeustoimikelpoinen, eli käytännössä tällöin allekirjoittamasi edunvalvontavaltakirja ei ole pätevä.

6. Milloin edunvalvontavaltakirja tulee voimaan?

Kun edunvalvontavaltakirja on tehty, voit huokaista helpotuksesta ja jättää asian siihen, sillä muita toimenpiteitä ei enää tässä vaiheessa tarvita. Vasta silloin, jos menetät oman toimintakykysi, edunvalvontavaltakirjalle tulee hakea Digi- ja väestötietovirastolta päätöstä saattaa edunvalvontavaltakirja voimaan. Tämä on tällöin ensisijaisen valtuutetun, eikä valtuuttajan velvollisuus. Valtuutetun tulee toimittaa lääkärinlausunto, hakemus edunvalvojan määräämiseksi sekä edunvalvontavaltakirja postitse Digi- ja väestötietovirastolle, joka käsittelee hakemuksen. Kun virasto on ratkaissut asian, valtuutettu on oikeutettu hoitamaan asioitasi valtakirjan mukaisesti.

7. Mitkä ovat vaatimukset edunvalvontavaltakirjan todistamiselle?

Jotta edunvalvontavaltakirja on pätevä, kahden esteettömän todistajan tulee allekirjoittaa se valtuuttajan lisäksi. Todistajien tulee olla yhtä aikaa läsnä valtuuttajan allekirjoittaessa edunvalvontavaltakirjaa ja heidän täytyy tarkistaa valtuuttajan henkilöllisyys. Todistajien täytyy lisäksi olla esteettömiä. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät todistajat saa olla sukulaisuussuhteessa valtuuttajan kanssa eikä olla esimerkiksi itse valtuutettuna. Erillinen todistuslausuma on myös sisällytettävä edunvalvontavaltakirjan loppuosaan. 

Huomioithan, että tämä on yleisluontoinen artikkeli edunvalvontavaltuutuksesta. Saadaksesi tarkempaa tietoa siitä, miten juuri sinun tilanteessasi kannattaa toimia, ole yhteydessä asiakaspalveluun.